Keväällä tehdyn kudoslain muutoksen myötä munuaisen läheiselleen voi luovuttaa myös kaukainen sukulainen tai ystävä. Näiden siirtojen määrä on kuitenkin jäämässä alle viime vuoden. Uutta munuaista odottaa tällä hetkellä yli 470 ihmistä. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Elinsiirtoviikolla 7.–12.10., että elävä luovutus on oiva tapa lisätä munuaisensiirtojen määrää.
Tälläkin hetkellä yli 550 ihmistä odottaa Suomessa pääsyä elinsiirtoon. Suurin osa heistä eli yli 470 tarvitsee uuden munuaisen. Aivokuolleilta luovuttajilta saaduista munuaisista on jatkuva pula. Kaikille ei sopivaa siirrettä löydy ajoissa.
– Munuaisensiirtojen tarve kasvaa, sillä dialyysihoitoa tarvitsevien määrä lisääntyy ja odotusajat siirtoon pidentyvät. Uutta munuaista kuolleelta luovuttajalta joutuu odottamaan keskimäärin kaksi vuotta. Elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen lisääminen on yksi keino lyhentää siirtoa tarvitsevien odotusaikaa, sanoo dosentti, nefrologi Ilkka Helanterä HUS:sta.
Täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheisensä sairauden hoitoon. Munuaisen luovuttajan tulee olla tutkitusti terve, mutta esimerkiksi lievästi kohonnut verenpaine tai ylipaino ei välttämättä enää ole este luovutukselle. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkitulle luovuttajalle. Ihminen pärjää hyvin myös yhdellä munuaisella. Jäljelle jäänyt munuainen pystyy parantamaan toimintaansa niin, että se vastaa usein lähes normaalia kahden munuaisen toimintaa.
– Munuaisensiirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana, jolloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta. Siirre alkaa toimia yleensä välittömästi ja sen ennuste on parempi, Helanterä jatkaa.
Maaliskuussa voimaan tulleen lain myötä nykyään myös esimerkiksi avopuoliso, kaukaisempi sukulainen tai hyvä ystävä voi luovuttaa munuaisensa. Syyskuun loppuun mennessä laki ei kuitenkaan ollut ehtinyt vielä vaikuttaa, sillä eläviä munuaisen luovuttajia oli ollut vain 16. Viime vuonna munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehtiin 32.
– Luovutusselvityksiä on käynnissä useampikin ja toivomme, että lähiaikoina siirtoja olisi tulossa lisää. Pohjoismaisen Scandiatransplantin kanssa olemme myös käynnistämässä toimintaa, jossa mukana on useampia luovuttaja-saaja-pareja, niin että jokaiselle löytyy sopiva siirre, vaikka luovuttaja ei olisikaan oma läheinen. Olemme saaneet myös yhteydenottoja anonyymeiltä luovuttajilta, Helanterä kertoo.
Munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysihoidolla. Yksikössä hoito tehdään yleensä kolmasti viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Kotona dialyysin voi tehdä omatoimisesti useana päivänä viikossa, tai jopa päivittäin hoitomuodosta riippuen. Nykyään munuaisensiirtoon voi kuitenkin päästä myös ilman edeltävää dialyysiä.
– Vaikka dialyysihoidossa voi elää hyvää elämää, on se silti raskas ajanjakso dialyysissä olevalle ja hänen perheelleen. Munuaisensiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua vapauttamalla saajansa kuormittavasta dialyysihoidosta. Se antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Onnistuneen siirron jälkeen moni palaa takaisin työhön, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Munuaisen luovutuksen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen, eikä siihen saa liittyä minkäänlaista painostusta tai taloudellisen edun tavoittelua.
Elinsiirtoviikkoa vietetään 7.–12.10.2019. Uusi Ole luovuttaja -kampanja käynnistyi maanantaina. Lauantaina 12.10. on Euroopan elinsiirtopäivä. Kampanjassa Mervi Kallio, Kari Aihinen, Karita Tykkä ja Juri Silvennoinen muistuttavat elinluovutustahdon ilmaisemisen tärkeydestä ja kertovat, miksi tahdon ilmaisu oli heille tärkeää. Kampanjan logon on suunnitellut taitelija Linda Linko. Paikallisia tapahtumia on ympäri Suomen. Lisätietoa Elinsiirtoviikosta www.elinluovutuskortti.fi/elinsiirtoviikko.
Kuvituskuva: Robina Weermeijer / Unsplash