Alakuloinen ja pienituloinen,
onko tuttua, jatkanko juttua.
Kelan luukulle tunkua,
sinne tahdoin minäkin hinkua.
Minua ennen oli jonoa,
olisin tahtonut jotakin sanoa.
Kun minä vihdoin luukulle pääsin,
silloin minä jo itkua väänsin.
Millä minä kaikki laskut maksan,
miten minä enää eteenpäin jaksan.
Virkailija kuunteli aikansa,
sanoi että olen oikeassa paikassa.
Virkailija antoi minulle lapun,
siitä sain perheelleni minä pienen avun.
– Helena Lahtovaara