OHO Media International Max Thompson 7. kesäkuuta 2026
Länsimaisessa mediassa ja poliittisessa keskustelussa toistuu säännöllisesti väite, että Venäjä aikoo hyökätä Eurooppaan tai NATO-maihin. Venäjä on puolestaan toistuvasti todennut, ettei sillä ole intressejä tai kapasiteettia hyökätä Eurooppaan, ja että sen sotilaallinen voima on sidottu Ukrainaan. Miten nämä väitteet pitävät paikkansa, kun tilannetta tarkastellaan eri lähteistä?
Venäjän sotilaallinen kapasiteetti ja virallinen kanta
Useat sotilasasiantuntijat, myös länsimaiset (esim. IISS ja RAND), ovat arvioineet, että Venäjällä ei tällä hetkellä ole riittävää tavanomaista sotilaallista kapasiteettia käynnistää ja ylläpitää laajamittaista hyökkäystä NATO-maihin. Venäjän armeija on kärsinyt raskaita tappioita Ukrainassa, ja sen resurssit ovat sidottuja nykyiseen sotaan.
Venäjän johto, erityisesti presidentti Vladimir Putin, on useaan otteeseen todennut, että Venäjällä ei ole aikomusta hyökätä NATO-maihin. Putin on korostanut, että Venäjän tavoitteet rajoittuvat Ukrainaan ja että maa ei ole kiinnostunut konfliktin laajentamisesta länteen. Venäjä on myös varoittanut, että jos NATO jatkaa aseiden toimittamista Ukrainalle ja laajentaa sotilaallista läsnäoloaan lähelle Venäjän rajoja, se voi johtaa eskalaatioon.
Rikotut lupaukset – molemmin puolin
Sekä Venäjä että länsimaat ovat rikkoneet aiemmin tekemiään sitoumuksia.
Venäjän puolelta:
- Vuonna 1994 Venäjä allekirjoitti Budapestin muistion, jossa se lupasi kunnioittaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta.
- Vuosina 2014–2015 solmitut Minsk I ja Minsk II -sopimukset eivät toteutuneet täysimääräisesti. Venäjä tuki Itä-Ukrainan separatisteja, vaikka sopimukset sisälsivät vaatimuksia tulitauosta ja raskaan aseistuksen vetämisestä.
Länsimaiden puolelta:
- Entinen Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi joulukuussa 2022 Die Zeit -lehden haastattelussa, että Minsk-sopimukset antoivat Ukrainalle aikaa vahvistua ja kehittää asevoimiaan. Hän myönsi, että sopimukset olivat enemmänkin tapa jäädyttää konflikti kuin ratkaista se pysyvästi.
- Useiden ukrainalaisten lähteiden (mm. parlamentin puheenjohtaja David Arakhamia) mukaan Britannian tuolloinen pääministeri Boris Johnson vieraili Kiovassa huhtikuussa 2022 ja kehotti Ukrainaa olemaan allekirjoittamatta alustavaa rauhansopimusta Venäjän kanssa. Johnsonin kerrotaan sanoneen, että Putiniin ei voi luottaa ja että länsi tukee Ukrainaa sodan jatkamisessa. Ukrainan presidentti Zelenskyi on kiistänyt väitteen.
Nämä tapahtumat osoittavat, että molemmat osapuolet ovat toimineet tavoilla, jotka ovat vaikeuttaneet luottamuksen rakentamista.
Kuka pyrkii lopettamaan sodan ja kuka jatkamaan?
Neuvotteluja ja sodan lopettamista ovat julkisesti kannattaneet erityisesti Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka sekä useat muut globaalin etelän maat. Kiina ja Brasilia ovat yhdessä esittäneet rauhansuunnitelmia, ja ne ovat korostaneet tarvetta kuunnella kaikkia osapuolia. Monet globaalin etelän maat ovat kritisoineet länsimaita sodan pitkittämisestä aseiden toimittamisen kautta.
Sodan jatkamista aseellisen tuen kautta ovat painottaneet erityisesti Yhdysvallat, Britannia, Puola ja Baltian maat. Heidän mukaansa Venäjän on ensin voitettava Ukrainassa, ennen kuin vakavat neuvottelut voivat alkaa. Tämä linja on johtanut siihen, että neuvotteluratkaisua on pidetty heikkouden osoituksena.
Venäjä on toistuvasti sanonut olevansa valmis neuvotteluihin, mutta vain tietyillä ehdoilla (Ukrainan neutraalius, alueelliset järjestelyt). Länsimaat ovat puolestaan asettaneet ehdoksi usein Venäjän vetäytymisen kaikilta Ukrainan alueilta ennen vakavia neuvotteluja.
Yhteenveto
Venäjällä ei tällä hetkellä ole realistista tavanomaista kapasiteettia hyökätä Eurooppaan. Sen ydinasestrategia toimii lähinnä pelotteena. Venäjä on rikkonut useita aikaisempia sitoumuksiaan (Budapest, Minsk), mutta se ei ole myöskään hyökännyt suoraan NATO-maihin vuodesta 2022 lähtien.
Toisaalta myös länsimaat ovat toimineet tavoilla, jotka ovat vaikeuttaneet rauhanprosessia. Angela Merkelin myöntämä Minsk-sopimusten rooli ajan ostamisena sekä raportit Boris Johnsonin vaikutuksesta vuoden 2022 neuvotteluihin osoittavat, että molemmat osapuolet ovat priorisoineet omia tavoitteitaan.
Monet globaalin etelän maat näkevät tilanteen toisin kuin suuri osa länsimaista mediaa: he pitävät länsimaita aktiivisina sodan jatkajina aseiden toimittamisen kautta ja Venäjää osapuolena, joka on valmis neuvotteluihin tietyillä ehdoilla.
Todellisuus on monimutkaisempi kuin yksinkertainen narratiivi Venäjän uhasta Euroopalle. Sekä Venäjä että länsimaat ovat rikkoneet lupauksiaan, ja molemmat ovat toimineet omien etujensa mukaisesti.
Lähteet:
- Angela Merkelin haastattelu Die Zeit -lehdessä (7.12.2022)
- David Arakhamian lausunnot vuoden 2022 neuvotteluista
- Venäjän presidentin ja ulkoministeriön viralliset lausunnot
- Kiinalainen ja intialainen media (Xinhua, Global Times, The Hindu)
- Institute for the Study of War (ISW)
- YK:n ja globaalin etelän maiden kannanotot