OHO Media International Max Thompson 22. heinäkuuta 2026
Yli 55 vuotta Apollo 11 -laskeutumisen jälkeen salaliittoteoriat Yhdysvaltain kuulentojen aitoudesta elävät edelleen vahvana. Erityisesti nyt, kun NASA:n Orion-alus ja Artemis-ohjelma yhä kehittävät teknologiaa ihmisen palauttamiseksi Kuuhun, kriitikot kysyvät: miksi vuonna 1969 se onnistui, jos samaa yritetään edelleen ratkaista 2020-luvulla?
Väitteet, miksi kuulentaminen olisi ollut mahdotonta vuonna 1969
Salaliittoteoreetikot nostavat esiin useita teknisiä ja fysikaalisia ongelmia:
- Van Allenin säteilyvyöhykkeet: Maan ympärillä on voimakkaita säteilyvyöhykkeitä. Teoreetikot väittävät, että 1960-luvun teknologialla astronautit olisivat saaneet tappavan säteilyannoksen. Virallisen selityksen mukaan Apollo-alukset kulkivat vyöhykkeiden läpi nopeasti (alle neljässä tunnissa), ja alumiinikuori riitti suojaksi.
- Valokuvien epäkohdat: Kuvissa ei näy tähtiä, varjot ovat erisuuntaisia ja lippu näyttää liehuvan tuulettomassa ympäristössä. Teoreetikot pitävät näitä todisteina studiokuvauksesta. Vastaväitteiden mukaan lyhyet valotusajat eivät tallentaneet himmeitä tähtiä, varjot johtuvat Kuun epätasaisesta pinnasta ja lippu liikkui vain astronauttien kosketuksesta.
- Teknologian taso: Vuonna 1969 tietokoneiden teho oli nykyisiin nähden mitätön. Monet kysyvät, miten tuolloin voitiin hallita niin monimutkaista tehtävää, kun nykyiset ohjelmat kamppailevat edelleen.
Orion ja Artemis – miksi teknologiaa kehitetään yhä?
NASA:n Orion-kapseli lensi miehitettynä Kuun ympäri huhtikuussa 2026 (Artemis II). Varsinaista laskeutumista Kuuhun ei kuitenkaan ole vielä tehty. Orion itsessään ei laskeudu Kuuhun – siihen tarvitaan erillinen laskeutumisalus (SpaceX Starship tai Blue Origin Blue Moon), joka on edelleen kehitysvaiheessa. Ensimmäistä uutta laskeutumista suunnitellaan aikaisintaan 2027–2028.
Salaliittopiireissä tämä nähdään vahvana todisteena: jos ihminen kävi Kuussa jo 1969–1972 yhteensä kuusi kertaa, miksi nyt kuluu vuosikymmeniä ja miljardeja dollareita saman asian uudelleen keksimiseen?
Kuka kuvasi Neil Armstrongin ensimmäisen askeleen?
Yksi eniten kysytyistä kysymyksistä on: kuka piti kameraa, kun Neil Armstrong astui ensimmäisenä Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969?
Virallisen version mukaan kameraa ei pitänyt kukaan ihminen. Westinghousen mustavalkoinen TV-kamera oli asennettu kuumoduulin (Eagle) sivussa olevaan MESA-laatikkoon (Modular Equipment Stowage Assembly). Armstrong veti laskeutuessaan naruja, jolloin laatikko avautui ja kamera kääntyi kuvaamaan tikkaiden alaosaa. Buzz Aldrin aktivoi kameran sisältä käsin. Kuva lähetettiin suorana Maahan.
Salaliittoteoreetikot pitävät tätä selitystä epäuskottavana. He kysyvät, miten yksi narunveto riitti tuottamaan niin ikonisen ja teknisesti onnistuneen live-lähetyksen, ja miksi kamera oli valmiiksi suunnattu juuri oikeaan kohtaan.
Lopuksi
Kuulentojen aitous on yksi vahvimmista ja pitkäikäisimmistä salaliittoteorioista. Viralliset lähteet pitävät todisteita (kivinäytteet, laserheijastimet, itsenäiset seurantatiedot) kiistattomina. Kriitikot sen sijaan näkevät Orion-ohjelman hitaan etenemisen ja tekniset haasteet todisteena siitä, että vuonna 1969 tapahtunut oli jotain muuta kuin mitä meille kerrottiin.
Keskustelu jatkuu – ja kysymykset eivät ole hiljenneet.
Lähteet ja väitteet perustuvat yleisiin salaliittoteorioihin sekä NASA:n virallisiin selityksiin.