Ennätysmäärä elinsiirtoja vuonna 2019

Suomessa tehtiin viime vuonna enemmän elinsiirtoja kuin koskaan aiemmin. 453 ihmistä sai elämälleen jatkoajan uuden elimen ansiosta. Uutta elintä odottaa silti jatkuvasti noin 570 ihmistä.

Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 453 elinsiirtoa. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys. Aikaisempi ennätys vuodelta 2016 ylittyi yli 50 siirrolla. Eniten vuoden aikana tehtiin munuaisensiirtoja, joita oli 293. Toiseksi eniten oli maksansiirtoja, joita tehtiin 64 kappaletta. Sydänsiirtoja oli 30 ja keuhkonsiirtoja 27. Lisäksi Suomessa tehtiin haimansiirtoja, useimmiten yhdistettyä munuaisen- ja haimansiirtoa, 39 kappaletta.

– Elinsiirtoja pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa merkittävästi elämänlaatua. Suurin osa elinsiirron saaneista palaa normaaliin elämään esimerkiksi opiskelemaan tai työhön. Elinsiirto on kirjaimellisesti lahja elämälle, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Elinluovuttajia viime vuonna oli 141. Nuorin elinluovuttaja oli 5-vuotias ja vanhin 82-vuotias. Luovuttajien keski-ikä oli 54,8 vuotta. Eniten luovuttajia oli HUS:n alueella, mutta väkilukuun suhteutettuna elinluovuttajia oli eniten KYS ERVA -alueelta.

– Elinluovuttajan aivokuoleman yleisin syy on aivoverenvuoto. Läheisille kuolema ja suuren surun keskellä ajatus elinluovutuksen mahdollisuudesta tulee yllätyksenä. Useimmiten jälkikäteen elinluovutus tuo kuitenkin lohtua läheisille, koska useampi ihminen on saanut uuden elämän vainajan nimettömän lahjan avulla, sanoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo.

Lain mukaan jokainen suomalainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä erikseen kieltänyt. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja. Moni vaikeakaan perussairaus ei estä elinluovutusta, oleellista on, että luovutettava elin on terve. Elinsiirtokirurgit arvioivat jokaisen potentiaalisen elinluovuttajan soveltuvuuden yksilöllisesti.

– Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, vaan jokainen voi allekirjoittaa elinluovutuskortin, ladata elinluovutuskortti-sovelluksen puhelimeensa tai kirjata tahtonsa Omakantaan. Tärkeä on myös kertoa oma tahtonsa omaisilleen, sillä heidän kanssaan keskustellaan aina ennen luovutusta, Inomaa kertoo.

Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B – tai HIV-infektio estävät kuitenkin luovutuksen.

Elinsiirtoleikkaukset on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan Helsinkiin.  Elinluovutus­leikkauksia aivokuolleilta elinluovuttajilta tehdään kaikissa keskussairaaloissa.

Elinsiirto on paras, joskus ainoa vaihtoehto, pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitoon.

Elinluovutus lyhyesti– Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa.

– Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida.

– Sairastettu syöpä tai virusinfektioista esim. HIV ja virushepatiitti estävät luovutuksen.

– Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta.

– Elinluovutuskortin voi tilata osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi ilmaiseksi.

­– Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutuskortti-sovelluksen.

– Tahdon voi kirjata myös Omakantaan.

– Elinluovutuskortti-sovelluksen voi ladata linkeistä sivulta www.elinluovutuskortti.fi/mobiili ja se on saatavissa Android- ja iPhone-puhelimiin.