Ostin jääkaappiin porsaan röhkivän,
sen toivoin aina minua muistuttaa ehtivän. Jos hoikkana aion pysyä,
niin possulta päätin ensin kysyä.
Juustoa, makkaraa, jogurttia
yritin havitella,
possu se korviani yritti tavoitella.
Possu röhki aina, kun kaapissa valo palaa,
jääkaappiin en millään päässyt minä salaa.
Possu se röhki ärsytti kovin,
minä sitä katselin hetken tovin.
Minuako possu täällä määrää,
minähän keittiössä itse häärään.
Possu sai pian uuden kodin
ja minä täytin minun ruokavadin.
Muistelen possua aina välillä,
se on nykyään minun Toini-tädillä.
Helena Lahtovaara
Jatka lukemista
Virran viemää
Sukellan syvyyteen
Kottikärryt vanhat ja ruostuneet