Joka neljännessä pientalossa on puutteita sadevesien ohjaamisessa

Lähes 25 prosentissa eli joka neljännessä pientalossa vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole johdettu pois rakennuksen vierustoilta. Tämä selviää Raksystems Insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016–2020 tekemien noin 15 000 kuntotarkastuksen tilastosta.

Kyseiseen tilastoon sisältyvät omakotitalot, paritalot ja erillistalot.

Lisäksi noin 15 prosentissa pientaloista räystäskouruissa on havaittu kuntotarkastuksen yhteydessä puiden lehtiä, neulasia tai vastaavaa roskaa. Ne voivat tukkia räystäskourun tai syöksytorven ja aiheuttaa vesien tulvimisen kourun yli.

Puutteita on etenkin vanhoissa taloissa

Sadevesien ohjaamisessa havaitaan puutteita tai virheitä etenkin vanhoissa omakotitaloissa. Talon perustuksiin ohjautuva vesi aiheuttaa perustuksille suuren kosteusrasituksen.

Sadevesien ohjaaminen pois katolta ja talon viereltä tulee tehdä hallitusti. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä joko sadevesiverkostoon tai avo-ojaan tai vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta.

Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä.

Vaaratekijöinä ovat usein myös tukkeutuneet, huoltamattomat tai väärin asennetut salaojitukset ja viemäröinnit. Ne aiheuttavat rakennukselle kosteusrasitusta. Suuri kosteusrasitus aiheuttaa kosteusvaurioita muun muassa ulkoseinien alaosiin, alapohjarakenteisiin, mahdolliseen kellariin ja niihin liittyviin seiniin.

Lähes joka kolmannen talon salaojat tarkastamatta

Raksystemsin vuosina 2016–2020 tekemien kuntotarkastusten mukaan noin 30 prosentissa pientaloja salaojien toimintaa ei ole tarkastettu viimeiseen viiteen vuoteen tai salaojien toiminnassa on todettu puutteita. Lisäksi noin 20 prosentissa eli joka viidennessä pientalossa havaintoja tai tietoa salaojista ei ole.

Salaojien toiminta pitäisi tarkastaa säännöllisesti viiden vuoden välein ja tarkistuskaivot kahden vuoden välein.

Koska salaoja- ja viemärijärjestelmät sijaitsevat maan pinnan alapuolella, asukkaan on vaikea havaita niissä ongelmia ennen kuin on liian myöhäistä.

Kosteus voi esiintyä muun muassa jälkinä seinä- tai lattiapinnoissa, pinnoitteiden irtoamisena tai jopa selvänä veden valumisena kellaritilaan. Myös tunkkainen haju on usein merkki rakenteiden kostumisesta, vaikka kosteus ei aiheuttaisi silmin havaittavia ongelmia.

Lähde: Raksystems Insinööritoimisto