Translain kokonaisuudistuksessa pitää parantaa translasten oikeuksia

Eduskunnan HLBTI-verkosto iloitsee pääministeri Antti Rinteen hallituksen linjauksesta aloittaa translain kokonaisuudistus. On tärkeää, että laki, jonka muuttamista ovat vaatineet YK:n naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen CEDAW-komitea, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja useat maat osana YK:n ihmisoikeuksien vertaisarviointia (UPR), ollaan vihdoinkin uudistamassa.

Translain keskeisten epäkohtien korjaaminen, vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, juridisen sukupuolen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen erottaminen toisistaan sekä itsemääräämisoikeuden puute, on otettu lakiuudistuksen lähtökohdaksi – mikä on erittäin tervetullutta.  

Hallitusohjelmakirjaukset jättävät kuitenkin vielä paljon kysymyksiä, joihin eduskunnan HLBTI-verkosto haluaa kiinnittää huomiota. Ongelmallista on, että sukupuolen juridinen vahvistaminen pysyisi mahdollisena edelleen vain täysi-ikäiselle henkilölle. Sukupuolen juridisessa vahvistamisessa on kyse henkilötietojen sukupuolimerkinnästä eli siitä, mikä sukupuoli esimerkiksi passissa näkyy.

Translain uudistuksen lähtökohdaksi on tulossa sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen erottaminen toisistaan. Tämän myötä ei pitäisi olla mitään estettä mahdollistaa sukupuolen juridinen vahvistaminen myös alaikäisille. Henkilötietojen sukupuolimerkinnän muuttaminen ei aiheuttaisi mitään peruuttamatonta alaikäisen elämässä. Se kuitenkin antaisi lapselle rauhaa kasvaa juuri sellaisena kuin hän on. 

Translapset ovat yksi haavoittuvimmista lapsiryhmistä, johon kohdistuu Suomessa erittäin paljon ennakkoluuloja ja kyseenalaistamista. Translain valmistelussa ei voida ohittaa alaikäisten transihmisten tilannetta. Lainvalmistelussa tulee arvioida, miten sukupuolen juridinen vahvistaminen vaikuttaa alaikäisiin ja huomioida lapsen etu. Elokuun alussa Setan nuorisotoimikunta jakoi viidettä kertaa Vuoden sateenkaarinuori -tunnustuksen. Tämän vuoden tunnustuksen sai 14-vuotias helsinkiläinen Mesi Kissaniitty. Kissaniitty on puhunut eri medioissa avoimesti omista kokemuksistaan transnuorena sekä tehnyt aktivismia translain kokonaisuudistuksen eteen vaatien myös alaikäisten translasten ja -nuorten oikeuksien takaamista. Perusteluissa tunnustuksen saamiseksi nousi toistuvasti esiin Kissaniityn rohkeus olla oma itsensä.

HLBTI-verkosto muistuttaa, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on kannustanut jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän mahdollistamista niille, jotka sitä haluavat. Eduskunnan HLBTI-verkosto perustettiin 2015. Verkoston tarkoituksena on levittää ajankohtaista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvointiin vaikuttavista asioista sekä yhdessä ideoida ja viedä eteenpäin tarvittavia uudistuksia. Eduskunnan HLBTI-verkosto on perustamisestaan lähtien työskennellyt järjestelmällisesti translain uudistuksen puolesta. 

Kuvat: Pixabay, Seta