Blairista Brexitiin -uutuuskirja kartoittaa Britannian tietä EU-eron reunalle

Keskustelu brexitistä kiihtyy. Tutkija Markus Kantola avaa uudessa kirjassaan Blairista Brexitiin EU-eron reunalle johtaneiden tapahtumien historiallisia taustoja. Keskeisiä tekijöitä ovat olleet pitkään jatkuneet erimielisyydet kuningaskunnan suunnasta ja yhteiskunnallisesta uudistamisesta. Teos on ajankohtainen analyysi maasta, jonka tulevaisuus EU:ssa tai sen ulkopuolella vaikuttaa väistämättä koko Eurooppaan.

Britannia on kansakuntana erittäin historiatietoinen ja tulkinnat menneisyydestä ovat ohjanneet sen suhtautumista Eurooppaan. Imperiumin hajoamisen jälkeenkin kuningaskunta on ollut huomattava kansainvälinen toimija, mutta nyt se on ajautunut Euroopan laidalle. Nykytilanteeseen ovat vaikuttaneet valtapuolueiden näkemykset maan suunnasta ja instituutioiden uudistamisesta:

”Työväenpuolue katsoi, että Britanniasta tulisi tehdä moderni demokratia, joka tiiviissä yhteistyössä muiden maiden kanssa olisi valmis muokkaamaan yhteiskunnallisia rakenteitaan. Konservatiivit olivat pääosin samaa mieltä mutta halusivat edetä uudistuksissa varovaisemmin ja hitaammin” Markus Kantola kertoo.

Uutuuskirja Blairista Brexitiin selvittää viime vuosikymmenten poliittisia käänteitä Britanniassa ja osoittaa EU-eron partaalle johtaneiden myrskyisten tapahtumien juuret. Kantola nostaa esiin Britannian lähihistorian merkittävimmät hahmot Margaret Thatcherista Tony Blairiin ja David Cameroniin ja käsittelee heidän osuuttaan yhteiskunnan uudistamisessa.

Suhtautuminen Euroopan yhdentymiseen nousi kiistakysymykseksi konservatiivipuolueessa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Thatcher kannatti kaupan esteiden purkamista mutta vastusti liittovaltiokehitystä ja suvereniteetin menetystä. Britannian johtavaan rooliin Euroopassa tähdännyt Blairin modernisaatio-ohjelma lisäsi yhdentymisen vastustusta konservatiivileirissä. Blairin hallituksessa korostuivat kuitenkin suhteet Yhdysvaltoihin. Monet myös näkivät eurooppalaisen yhteistyön toissijaisena Kansainyhteisöön verrattuna.

”Blairin hallitukset olisivat voineet aktiivisemmin yrittää muuttaa brittien näkemyksiä Euroopasta, jos ne olisivat varauksettomasti kannattaneet eurooppalaisen yhteistyön syventämistä. Historiallisen painolastin takia britit eivät kuitenkaan missään vaiheessa ottaneet vakavasti työväenpuolueen ajatusta siitä, että Britannian oli osallistuttava eurooppalaiseen päätöksentekoon, jotta se voisi vaikuttaa asioihin, jotka suuresti vaikuttivat sen tulevaisuuteen osana globaalia maailmaa” Kantola sanoo.

David Cameronin tavoitteena oli uudistaa sekä jakautunutta konservatiivipuoluetta että Britanniaa. Kansanäänestys EU:sta eroamiseksi kuitenkin osoitti, ettei maan tulevasta suunnasta ole yksimielisyyttä. Työväenpuolueessa on katsottu, että ilman EU:ta uudistuminen on mahdotonta, kun taas monen EU:n vastustajan mielestä Britannian tulee voida itse päättää tulevaisuudestaan. Kuningaskunnan suhde menneisyyteen ja identiteettiinsä määrittääkin sen seuraavia askeleita.