Suomen talous- ja politiikkakatsaus – 4. heinäkuuta 2026

OHO Media International Max Thompson 4. heinäkuuta 2026

Suomen talous on heinäkuussa 2026 edelleen hitaan ja hauraan elpymisen vaiheessa. Vaikka pahin taantuma on takanapäin, kasvu on edelleen vaimeaa ja rakenteelliset ongelmat, kuten korkea työttömyys ja julkisen talouden heikkous, jatkuvat. Poliittisesti Petteri Orpon hallitus jatkaa, mutta sen toimintakyky on koetuksella sisäisten jännitteiden vuoksi.

Taloudellinen tilanne

Suomen talouskasvu on edelleen hidasta. Vuoden 2026 BKT-kasvun ennusteet liikkuvat tällä hetkellä 0,7–1,1 prosentin välillä. Kasvua rajoittaa heikko kotimainen kysyntä, korkea korkotaso sekä rakentamisen ja teollisuuden investointien vaisuus.

Työttömyysaste on pysynyt korkealla. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan työttömyys on noin 8,5–8,8 prosenttia. Erityisesti rakennusala, teollisuus ja nuoret ovat kärsineet tilanteesta. Pitkäaikaistyöttömyys on myös noussut.

Inflaatio on maltillinen, noin 1,9–2,2 prosenttia. Suomen Pankki odottaa talouskasvun kiihtyvän vasta vuonna 2027, mikäli ulkoinen kysyntä paranee ja korkotaso jatkaa laskuaan.

Konkurssit

Konkurssien määrä on edelleen selvästi tavanomaista korkeammalla tasolla. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä rakennusalan yritykset ovat olleet vaikeuksissa. Korkeat korot, heikentynyt kysyntä ja kohonneet kustannukset ovat olleet keskeisiä syitä. Vaikka konkurssien määrä on hieman tasaantunut keväästä 2025, tilanne on edelleen hauras.

Poliittinen tilanne

Petteri Orpon (Kokoomus) johtama hallitus jatkaa toimintaansa. Hallituskoalitioon kuuluvat Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja Kristillisdemokraatit. Hallituksen sisällä on ollut jännitteitä erityisesti talouspolitiikassa, työmarkkinauudistuksissa ja menoleikkauksissa.

Perussuomalaiset ovat useaan otteeseen kritisoineet hallituksen talouslinjaa liian löysäksi, kun taas Kokoomus on painottanut julkisen talouden tasapainottamista. Opposition mukaan hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään vuonna 2027.

Max Thompsonin arvio

Suomen talous on tällä hetkellä haavoittuvassa tilassa. Vaikka pahin taantuma on ohi, kasvu on liian hidasta työttömyyden merkittävään alentamiseen. Julkinen talous on edelleen alijäämäinen, ja velkaantuminen jatkuu.

Erityistä huolta aiheuttaa mahdollinen Yhdysvaltain pörssiromahdus. Jos Yhdysvalloissa tapahtuisi merkittävä osakemarkkinoiden romahdus (esimerkiksi syvän taantuman, korkojen nousun tai vakavan geopoliittisen kriisin seurauksena), sillä olisi selviä negatiivisia vaikutuksia Suomeen.

Mahdolliset vaikutukset Suomeen:

• Globaali riskinottohalukkuus romahtaisi, mikä heikentäisi Suomen vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksia.
• Maailmanlaajuinen kysyntä heikkenisi, mikä vaikuttaisi suoraan Suomen vientiin (koneet, metallit, metsäteollisuus).
• Suomen osakemarkkina (OMX Helsinki) kärsisi voimakkaasti, sillä monet suomalaiset yhtiöt ovat riippuvaisia kansainvälisestä kysynnästä.
• Turvasatamavaluuttojen (erityisesti dollari) vahvistuminen voisi heikentää euron arvoa suhteessa dollariin, mikä nostaisi tuontikustannuksia.
• Mahdollinen pääomapako kehittyviltä ja pieniltä markkinoilta voisi nostaa Suomen valtionlainojen korkoja.

Todennäköisyysarvio:

Arvioin, että merkittävän Yhdysvaltain pörssiromahduksen todennäköisyys seuraavan 12 kuukauden aikana on noin 25–35 prosenttia. Todennäköisyys on koholla, koska Yhdysvaltain talous on jo hidastunut ja geopolitiikka (Iran, Ukraina, Kiina-Taiwan) luo jatkuvaa epävarmuutta. Jos romahdus tapahtuisi, sen vaikutukset Suomeen olisivat kohtalaiset tai vakavat, riippuen siitä, kuinka syväksi romahdus muodostuisi.

Suomen talous on tällä hetkellä liian heikossa kunnossa kestämään uutta ulkoista shokkia ilman merkittäviä seurauksia.

Lähteet (tarkistettu 4.7.2026):

• Tilastokeskus
• Suomen Pankki
• Valtiovarainministeriö
• Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Yle
• Konkurssitilastot (PRH)

EXTRA

Suomen työttömyystilanne juuri nyt

Tilastokeskuksen tuoreimpien julkaistujen tietojen mukaan Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 8,7 prosenttia (toukokuun 2026 tilasto).

• Työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa noin 243 000.
• Työttömyys on noussut selvästi verrattuna vuoteen 2025.
• Tilanne on heikentynyt erityisesti rakennusalalla, teollisuudessa ja nuorten keskuudessa.

Yksityiskohtaisempi tilanne

Mittari	Tilanne (toukokuu 2026)	Muutos edellisvuoteen	Huomio
Työttömyysaste	8,7 %	+1,1 prosenttiyksikköä	Korkealla tasolla
Nuorisotyöttömyys (15–24 v)	18,4 %	+2,3 prosenttiyksikköä	Erittäin korkea
Pitkäaikaistyöttömyys	Noin 92 000	Kasvanut	Huolestuttava trendi
Työttömiä työnhakijoita	243 000	+28 000	Selvä nousu

Alueelliset erot

Työttömyys on korkeinta seuraavilla alueilla:

• Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa (rakentaminen ja teollisuus kärsineet)
• Kaakkois-Suomi (erityisesti Kymenlaakso)
• Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat myös heikentyneet

Pääkaupunkiseudulla tilanne on hieman parempi kuin muualla maassa, mutta myös siellä työttömyys on noussut.

Syyt työttömyyden nousuun

Suomen työttömyyden nousuun ovat vaikuttaneet erityisesti:

• Heikko talouskasvu vuosina 2023–2025
• Korkeat korot, jotka ovat hidastaneet rakentamista ja investointeja
• Vientiin liittyvä kysynnän heikkous Euroopassa
• Rakennusalan syvä taantuma

Ennuste lähikuukausille

Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan:

• Työttömyyden odotetaan pysyvän korkealla koko vuoden 2026 ajan.
• Merkittävää helpotusta ei odoteta ennen vuotta 2027.
• Jos talouskasvu jää alle 1 prosentin, työttömyys voi nousta vielä hieman loppuvuonna 2026.

Yhteenveto: Suomen työttömyystilanne on tällä hetkellä huolestuttava. 8,7 prosentin työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin ennen pandemiaa, ja erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien tilanne on vaikea. Talouden hidas elpyminen ei riitä tuomaan merkittävää helpotusta työttömyyteen lähitulevaisuudessa.