Suomalaiset menettivät yhteensä 140 miljoonaa euroa – identiteettivarkauksien määrä nelinkertaistui vuonna 2018

Viime vuonna 138 000 suomalaista kuluttajaa joutui identiteettivarkauden uhriksi. Vuodessa identiteettivarkauksien määrä yli nelinkertaistui Suomessa, kun Ruotsissa se kääntyi lievään laskuun. 

Vakuutuspalveluyritys mySafetyn identiteettivarkauksia koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan identiteettivarkauksien määrä nousi Suomessa viime vuoden aikana 30 000:sta 138 000:teen. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa, että 3,4 prosenttia suomalaisista kuluttajista (16–74-vuotiaat) joutui identiteettivarkauden uhriksi vuonna 2018. Identiteettivarkaus saattaa olla jo yleisin rikollisuuden muoto Suomessa. 

”Identiteettivarkauksien määrän nelinkertaistuminen on erittäin huolestuttavaa. Toisaalta kasvu edellisvuodesta oli odotettavaa, sillä vielä vuonna 2017 Suomessa tehtiin merkittävästi vähemmän identiteettirikoksia kuin esimerkiksi Ruotsissa,” mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo.

Erot Suomen ja Ruotsin välillä johtuvat todennäköisesti siitä, että Suomessa identiteettivarkauksien riskiä ei vieläkään tunnisteta riittävästi. Suojautuminen identiteettivarkauksilta on vähäistä ja luottamus tuntemattomiinkin ihmisiin suurta. 

”Kyseessä on edelleen rikos, jolla tekijä voi ansaita suuriakin summia uhriensa kustannuksella ilman suurempaa kiinnijäämisriskiä”, Fagerlund kommentoi.

Suomalaisten taloudelliset menetykset nousivat 140 miljoonaan euroon

Tutkimuksen mukaan identiteetin varkauden uhriksi joutuminen aiheuttaa yksilötasolla rahallisia kustannuksia keskimäärin 1 008 euroa. Yhteensä suomalaiset menettivät identiteettivarkauksissa viime vuoden aikana noin 140 miljoonaa euroa.

Identiteettivarkaudet jakautuvat mySafetyn tutkimuksen mukaan tasaisesti naisten ja miesten kesken. 

Identiteettivarkauden uhrien joukossa sukupuolen sijaan korostuu ikäryhmä 30–44-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä identiteettivarkauden uhriksi joutui 4,2 prosenttia, kun taas esimerkiksi 16–29-vuotiaiden ikäryhmässä heitä oli 2,9 prosenttia. 

Uhrit jakaantuvat myös maantieteellisesti epätasaisesti. Länsi-Suomessa uhreja oli prosentuaalisesti yli kaksinkertainen määrä Helsingin ja Uudenmaan alueeseen verrattuna.

Mitä tapahtuu, kun identiteetti varastetaan?

MySafetyn teettämän tutkimuksen mukaan identiteettirikoksen yleisin seuraus on se, että rikoksen tekijä ostaa tavaroita ja palveluita verkossa uhrinsa nimissä. Edellisvuonna tehdyistä identiteettirikoksista tätä edusti 58 prosenttia rikoksista. 

”Henkilötietojani käytettiin häikäilemättömästi hyväksi ja niiden avulla verkkokaupoista tilattiin polkupyörä, vaatteita ja kodintekstiilejä yhteensä yli tuhannen euron arvosta. Yksittäiset tilaussummat olivat sen verran pieniä, että tilaukset olivat menneet läpi ilman sen kummempia epäilyksiä”, identiteettivarkauden kohteeksi joutunut eräs mySafetyn asiakas kertoo omista kokemuksistaan. 

Neljännes edellisvuonna tehdyistä id-rikoksista johti identiteettinsä menettäneen henkilön osoitetietojen muuttamiseen ja 15 prosentteja uhreista menetti pankkitunnuksensa. 

Sen sijaan harvinaisempia identiteettirikoksen muotoja ovat toisen henkilöllisyyden käyttäminen esimerkiksi treffisovelluksissa tai henkilöllisyystodistuksen tilaaminen toisen nimissä. Viidessä prosentissa tapauksissa identiteettivaras varasti rahaa suoraan tililtä ja prosentissa tapauksissa identiteettivaras otti lainaa uhrinsa nimissä. 

MySafetyn tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten rikoksen pelosta. Tutkimuksen mukaan pelkäämme eniten, että puhelimemme, lompakkomme tai henkilöllisyystodistuksemme varastetaan. Toiseksi eniten pelkäämme hakkerin hyökkäyksen kohteeksi joutumista ja kolmanneksi identiteettivarkautta. Sen sijaan väkivaltaa suomalaiset pelkäsivät tutkimuksessa annetuista vastausvaihtoehdoista vähiten. 

MySafety on toteuttanut sekä yrityksiä että kuluttajia koskevan identiteettivarkaustutkimuksia Ruotsissa vuodesta 2014 ja Suomessa vuodesta 2015 alkaen. Tuoreen kuluttajia koskevan identiteettitutkimuksen toteutti mySafetylle Kantar Sifo, jonka kyselytutkimukseen osallistui 1 043 yli 16–74-vuotiasta kuluttajaa ympäri Suomen.