OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: Onnettomuustietoinstituutti

Heikkojen kevätjäiden vaarallisuus näkyy moottorikelkkojen onnettomuuksissa

Kymmenen vuoden aikana 2011–2020 tutkijalautakunnat tutkivat 71 kuolemaan johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta, joissa kuoli 77 kelkkailijaa. Kuolleista 67 oli kuljettajia ja 10 matkustajia. Onnettomuudet painottuivat alkuvuoteen ja kevätkaudelle, ja suuri osa niistä tapahtui jäällä. Yleisimmin kuoleman aiheutti hukkuminen. Leimallista moottorikelkkaonnettomuuksille oli kuljettajan voimakas päihtymys, selviää Onnettomuustietoinstituutin julkaisemasta, moottorikelkkaonnettomuuksia käsittelevästä tietopaketista.

Kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia, eli onnettomuudessa ei ollut kelkkailijan lisäksi muita osallisia. Yli puolet onnettomuuksista tapahtui jäällä, ja jäihin putoamisesta seurannut hukkuminen oli näissä onnettomuuksissa yleisin kuolinsyy. Muualla kuin jäällä tapahtuneissa onnettomuuksissa oli tyypillistä, että kelkalla ajettiin kaarteessa ulos ja törmättiin puuhun tai muuhun esteeseen.

Liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa moottorikelkka oli osallisena 6 003 kertaa, ja lähes kaikki vahingot olivat moottorikelkkailijoiden itsensä aiheuttamia. Vahingoista 87 % johti henkilövahinkokorvauksiin. Henkilövahinkojen osuus on suuri, koska moottorikelkkavahingot ovat pääasiassa yksittäisvahinkoja, ja oman ajoneuvon omaisuusvahinkoja ei korvata lakisääteisestä liikennevakuutuksesta.

Päihteet korostuvat moottorikelkkaonnettomuuksissa

Kuolemaan johtaneen moottorikelkkaonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista puolet ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena (vähintään 0,5 promillea). Usein kuljettaja oli voimakkaasti päihtynyt, ja suurin osa (82 %) päihtyneistä kuljettajista ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea.

– Onnettomuuksille oli tyypillistä, että alkoholia nauttineet henkilöt liikkuivat myöhään illalla melko lyhyillä vapaa-ajan matkoilla ja paikoilla, joilla kiinnijäämisriski on pieni, kuvailee liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola Onnettomuustietoinstituutista.

Moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuivat usein tutussa ympäristössä. Matkat liittyivät muun muassa mökkimatkoihin, huviajeluun ja kalastukseen. Onnettomuuksista kolme tapahtui ohjatuilla safareilla.

Miten moottorikelkkailun turvallisuutta voisi parantaa?

Moottorikelkkailun turvallisuuden edistämiseksi tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet parannuksia ja lisäyksiä mm. kelkkailun valvontaan, kelkkailuväyliin, turvavarusteisiin ja turvavarusteiden käyttöön. Erityisesti tulisi edistää pelastuspukujen ja naskaleiden käyttöä jäällä kelkkaillessa. Lisäksi kelkkailijoita tulisi valistaa monista turvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten tutun liikenneympäristön vaarattomuuden illuusiosta sekä siitä, että jääolosuhteet voivat muuttua hyvin lyhyessä ajassa. Lautakunnat ehdottavat myös moottorikelkkareittien merkitsemistä etenkin jääalueilla ja herkästi sulavissa kohdissa. Alkolukko olisi tehokas tekninen keino päihtyneenä tapahtuvan kelkkailun ehkäisemiseksi.

– Moottorikelkkailussa tapahtuu huomattavan paljon henkilövahinkoja vuosittain. Suunnitelmallisille turvallisuustoimenpiteille, erityisesti päihtyneenä ajamisen estämiselle, on erityinen tarve. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii myös liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä, arvioi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Tutkijalautakunnat antoivat ehdotuksia myös moottorikelkkasafareiden turvallisuuden parantamiseksi. Tehokkaita moottorikelkkoja ei tulisi vuokrata kokemattomille kuljettajille tai heidän tulisi käyttää koko ajotapahtumaan ainoastaan pienitehoista harjoitteluavainta. Ensimmäistä kertaa moottorikelkalla ajavan ei tulisi myöskään kuljettaa kyydissä matkustajaa.

Tiedot perustuvat vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin kuolemaan johtaneisiin moottorikelkkaonnettomuuksiin sekä vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamiin moottorikelkkavahinkoihin. Tarkastelua varten lautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtauksista aiheutuneet onnettomuudet. Liikennevahinkoaineistosta poistettiin pysäköintialueilla tapahtuneet vahingot.

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti