Nyrjähdykset, murtumat ja mustelmat: näillä ohjeilla voit välttyä liukastumisen aiheuttamilta vammoilta

Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat talvikuukausina arkipäivää, kun kadut jäätyvät luistinkentäksi. Tasapainoa ja reaktiokykyä kannattaa treenata, jotta välttyy kaatumisen vammoilta.

– Useimmiten kaatuessa saadaan nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja mustelmia. Ikääntyneemmillä ilmenee myös jonkin verran reisiluun tai ranteen luiden murtumia sekä olkapääongelmia. Ranteen veneluun murtumat ovat tyypillisiä myös nuoremmilla, kertoo fysioterapeutti Kari Niemi Terveystalon Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksiköstä.

Siihen, millaisia vammoja kaatuminen aiheuttaa, vaikuttaa moni asia Niemen mukaan moni asia.

– Ihmisen pehmytkudosten vahvuus, luitten vahvuus ja ennen kaikkea iskun ja kaatumisen voima.

Monipuolinen ja kekseliäs liikkuminen sekä aistiärsykkeet kehittävät tasapainoa

Suuri osa kaatumisista voitaisiin välttää hyvillä varusteilla, kuten liukuestekengillä sekä monipuolisella treenaamisella.

– Olennaisinta on lihasvoimasta, nopeudesta ja reaktionopeudesta huolehtiminen sekä tasapainon kehittäminen. Näitä voi treenata liikkumalla mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi poikkeamalla tutulta lenkkipolulta metsään. Ja tietysti näkö: sen pitää olla kunnossa, sillä se vaikuttaa kaikkeen, Niemi muistuttaa.

Hyviä keinoja tasapainon ja aistien monipuoliseen harjoittamiseen ovat Karin mielestä esimerkiksi myös yhdellä jalalla tai silmät kiinni seisominen, portaiden juokseminen, pyöräily, pallopelit, tanssi ja hihtäminen.

Jos jalat lähtevät kuitenkin alta, toimi näin

Kaatumista ei aina pysty estämään, sillä tilanne tulee monesti yllättäen. Kun jalat lähtevät alta, on usein jo liian myöhäistä.

– Kyse on siitä, ehtiikö reagoimaan lainkaan. Hyvä kaatumistekniikka voi pelastaa vammoilta, mutta tarvittaessa osumaa ottaneen kohdan ensiapuna toimii kohdan puristus sekä kohoasentoon laittaminen. Kylmän käyttämisestä ollaan nykyään montaa mieltä; oma ohjeeni on, että jos se tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää. Välttämätöntä se ei ole, Niemi sanoo.

Jos esimerkiksi jalan päälle pystyy varaamaan painoa eikä kipu ole hirvittävä, ei lääkäriin välttämättä tarvitse kiiruhtaa suuna päänä.

– Kipeällä jalalla ei kannata kuitenkaan nilkuttaa pitkään, sillä se lisää kudosvaurioiden riskiä. Lääkäriin tulee mennä, jos kipua ei saa hallintaan tai kättä tai jalkaa ei pysty käyttämään. Ylipäänsä matalalla kynnyksellä lääkäriin, kun oma kunto kaatumisen jälkeen arveluttaa; ja päähän kohdistuvat iskut tulee aina ottaa vakavasti, Kari Niemi muistuttaa.

Lähde: Terveystalo