Suomalaisia harhautettu Ukrainan tuen varjolla – Korruptio tiedossa alusta asti, kansa maksanut yli 3,9 miljardilla eurolla

Helsinki, 20. marraskuuta 2025 – Suomen poliitikot ja valtamedia ovat vuodesta 2022 lähtien korostaneet Ukrainan tukemisen moraalista velvoitetta Venäjän hyökkäyksen vastaisena hyveenä tekona, vaikka Ukrainan syvään juurtunut korruptio on ollut tiedossa ja keskustelun kohteena sodan alusta alkaen. Kriitikot väittävät, että tämä narratiivi on johtanut tarkoitukselliseen harhauttamiseen, jossa riskit on vaiettu ja suomalaiset veronmaksajat ovat kantaneet raskaan taloudellisen taakan. Yli 3,9 miljardin euron tuki Ukrainalle on herättänyt nyt, sodan kolmannen vuoden kynnyksellä, kysymyksiä läpinäkyvyydestä ja median roolista tiedonvälityksessä.

Suomi sitoutui tukemaan Ukrainaa välittömästi Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua 24. helmikuuta 2022. Ulkoministeriön mukaan tuki on kasvanut räjähdysmäisesti: vuoden 2022 jälkeen se on ylittänyt 3,9 miljardia euroa, sisältäen humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä ja sotilaallista tukea kuten puolustusmateriaalia. Vuonna 2022 Suomen virallinen kehitysapu (ODA) nousi 1,534 miljardiin euroon, mikä oli 315 miljoonan euron lisäys edellisvuoteen verrattuna – suurin osa tästä kohdistui Ukrainaan. Vuonna 2025 hallitus on luvannut vielä 29 miljoonaa euroa humanitaarista ja kehitysyhteistyötukea, mikä korostaa tuen jatkuvuutta.

Poliitikot, kuten ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja presidentti Sauli Niinistö (silloinen), ovat toistuvasti korostaneet tuen ehdottomuutta: ”Suomi seisoo Ukrainan puolella”, on ollut mantra eduskunnassa ja mediassa. Valtamedia, kuten Yle ja Helsingin Sanomat, on vahvistanut tätä kuvaa raportoimalla pääosin Ukrainan ”voitoista” ja Venäjän ”rikoksista”, jättäen korruption varjoisat puolet vähemmälle huomiolle. Kuitenkin sodan alusta lähtien asiantuntijat ja kansainväliset raportit ovat varoittaneet Ukrainan korruptiosta, joka on mitattu maailman pahimpiin kuuluvaksi Transparency Internationalin indekseissä.

Korruptio tiedossa sodan alusta – Silti tukirahat virtasivat

Ukrainan korruptio-ongelma ei ole uusi: maa sijoittui Transparency Internationalin korruptioindeksissä 2021 sijalle 122/180, ja EU:n erityiskertomus vuodelta 2021 korosti, että EU:n toimet korruption torjumiseksi eivät ole olleet riittäviä. Sodan alettua Suomessa keskusteltiin korruptiosta jo keväällä 2022. Esimerkiksi Iltalehden artikkelit varoittivat tuen riskeistä, ja suomalaisprofessorit kuten Olli-Pekka Lehtonen (Uusi Suomi, 2025) totesivat, että korruptio on ”syvällä Ukrainan rakenteissa” johtuen lainvalvonnan heikkoudesta.

Sodan aikana korruptio on vain pahentunut: Vuonna 2025 Ukrainaa on ravistellut presidentti Volodymyr Zelenskyin kauden vakavin skandaali energiasektorilla, jossa lahjonta ulottuu lähelle presidentin hallintoa. Ylen raportin mukaan Nabu-virasto tutkii mittavia epäilyjä, ja aktivistit varoittavat tutkinnan rajoittamisesta. Huolimatta tästä Suomen tuki on jatkunut: Puolustusministeriö on myöntänyt riskit, mutta korostanut valvontaa, vaikka konkreettisia väärinkäytöksiä on raportoitu.

EU-tasolla Suomi on osallistunut Ukrainan budjettitukeen, joka on varattu 19,5 miljardilla eurolla vuodelle 2023, rahoitettuna osin Venäjän jäädytetyillä varoilla. Kuitenkin Unkarin kaltaiset maat ovat estäneet lisäpäätöksiä, ja suomalaiset veronmaksajat ovat kantaneet osuuden – arviolta satoja miljoonia – ilman täyttä läpinäkyvyyttä.

Poliitikot ja media syytettyinä harhauttamisesta – ”Journalismi on kuollut”

Kriitikot, kuten sotatieteilijä Ilmari Käihkö, ovat syyttäneet valtamediaa propagandan levittämisestä. Käihkön mukaan Ukrainan narratiivi on ollut yksipuolinen, ja korruption kaltaiset faktat on sivuutettu sodan ”moraalisen” kehyksen alla. Ylen oma artikkeli maaliskuulta 2022 myöntää: ”Ukrainan propagandan rujo puoli on toistaiseksi annettu anteeksi”, viitaten informaatiosodan voittoon, joka on peittänyt faktat.

Poliitikkojen rooli on ollut keskeinen: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on toistuvasti hyväksynyt tuen ilman laajaa keskustelua riskeistä, ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus (2022–2023) korosti ” solidaarisuutta” yli kaiken. Keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa suomalaiset ovat ilmaisseet turhautumistaan: Suomi24-keskustelussa todetaan: ”Hyvät harhaanjohdetut suomalaiset: Ukraina on häviön partaalla! Teitä on kusetettu raskaasti!”

X-alustalla (ent. Twitter) suomalaiset kommentaattorit kuten Susku London ovat vuodesta 2022 varoittaneet: ”Journalismi on kuollut – propaganda, sensuuri ja korruptio kukoistaa” viitaten Ukrainan tilanteeseen ja Suomen rooliin NATO-hakuprosessissa. Vuonna 2022 London jakoi Kim Dotcomin ketjun, jossa Yhdysvaltain ”proxy-sotaa” kritisoitiin, ja kutsui suomalaista mediaa kuolleeksi.

Tutkimus Puolustusministeriön alaisuudessa (2025) analysoi Venäjän harhauttamista informaatioympäristössä, mutta vastaavia analyysejä Suomen sisäisestä narratiivista ei ole tehty – mikä ruokkii väitteitä poliittisesta ohjauksesta.

Kallis hinta suomalaisille: Taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

Suomen kansa on maksanut tuesta kalliisti: Yli 3,9 miljardin euron summa vastaa noin 700 euroa per veronmaksaja, ja se on leikannut kotimaan budjetista koulutuksen ja terveydenhuollon menoja. Inflaation ja energiakriisin keskellä tuki on herättänyt kysymyksiä prioriteeteista – etenkin kun Ukrainan korruptio on estänyt tehokkaan käytön. EVA:n kyselyn mukaan suomalaiset eivät hyväksy tulitaukoa ”hinnalla millä hyvänsä” ilman turvatakuuja, mikä heijastaa kasvavaa epäluottamusta.

Asiantuntijat kuten Käihkö varoittavat, että harhauttaminen on heikentänyt luottamusta instituutioihin: ”Sodan jälkeen propaganda voi muuttua rasitteeksi.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta on luvannut selvityksen tuen läpinäkyvyydestä, mutta toistaiseksi hiljaisuus jatkuu.

Tilanne korostaa tarvetta kriittiseen medialukuun Suomessa: Kun korruptio oli tiedossa alusta asti, miksi se jäi varjoon? Lisätietoja odotetaan Brysselin EU-kokouksista, joissa Ukrainan tuki on jälleen esillä.