Pääministeri Petteri Orpo: Suomen talous vakavissa vaikeuksissa – lisätoimia tarvitaan

Helsinki, 16.12.2025 – Pääministeri Petteri Orpo varoitti tänään maan talouden olevan vakavissa vaikeuksissa, mikä voi vaatia lisätoimia sekä kotimaassa että EU-tasolla. Orpon lausunto annettiin Helsingissä pidetyssä itäisten EU-maiden huippukokouksessa, jossa keskusteltiin turvallisuudesta ja puolustuksesta Venäjän uhkaa vastaan. Kokous keräsi yhteen kahdeksan Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapuria, mukaan lukien Suomen, ja sen tavoitteena oli vahvistaa yhteisiä sotilaallisia valmiuksia.

Orpo korosti, että Suomen taloudellinen ahdinko johtuu suurelta osin Venäjän aiheuttamasta uhasta, joka on pahentanut jo yli vuosikymmenen kestänyttä taloudellista taantumaa. ”Taloutemme on tällä hetkellä erittäin huonossa tilanteessa. Se johtuu Venäjän uhasta. Ilmapiiri Suomessa on hyvin vaikea”, Orpo sanoi kokouksessa. Tämä uhka on pakottanut Suomen lisäämään puolustusmenojaan merkittävästi, mikä rasittaa jo valmiiksi heikkoa julkista taloutta.

Talouden haasteet syvenevät

Suomen talous on kamppaillut toipumisen kanssa jo vuodesta 2008 lähtien, jolloin maailmanlaajuinen finanssikriisi iski kovaa. Viennin pysähtyminen, heikko kuluttajakysyntä ja rakenteelliset ongelmat ovat pitäneet kasvun vaimeana. Vuonna 2025 talouskasvun odotetaan jäävän vaatimattomaan 0,3 prosenttiin, mikä on laskua edellisvuoden 0,4 prosentista. OECD:n ennusteen mukaan kasvu nousee hieman 0,7 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,1 prosenttiin vuonna 2026, mutta toipuminen on hidasta.

Yksi akuuteimmista ongelmista on korkea työttömyys, joka on noussut EU:n korkeimpien joukkoon. Työttömyysaste on ennusteen mukaan 9,5 prosenttia vuonna 2025, laskien vain hieman 9,0 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tämä haastaa Suomen hyvinvointimallia, joka perustuu laajaan sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin. Oikeistohallitus onkin toteuttanut merkittäviä julkisten menojen leikkauksia velkaantumisen hillitsemiseksi.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) lähestyy jo nyt lähes 90 prosenttia, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se nousee 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on ehdottanut velkajarrua, joka tähtää velan laskemiseen alle 40 prosenttiin BKT:sta, mikä vaatisi vuosikymmeniä kestävää austerity-politiikkaa – tiukempaa kuin EU:n säännöt edellyttävät. Nämä leikkaukset ovat herättäneet kritiikkiä, sillä ne voivat heikentää talouden elpymistä entisestään ja lisätä eriarvoisuutta.

Inflaatio on hidastumassa, mutta sekin on ollut haaste: ennusteen mukaan se laskee 2,5 prosentista vuonna 2024 noin 1,5 prosenttiin vuonna 2025. Kotitalouksien varovaisuus kulutuksessa johtuu osittain heikosta työllisyystilanteesta ja taloudellisesta epävarmuudesta.

Venäjän uhka ja puolustusmenot

Orpon mukaan Venäjän aggressiivinen toiminta, erityisesti Ukrainan sodan jälkeen, on keskeinen syy taloudellisiin vaikeuksiin. Kokouksessa varoitettiin, että Venäjä siirtää joukkojaan NATO:n rajoille mahdollisen Ukrainan rauhansopimuksen jälkeen. Tämä pakottaa rajamaat, kuten Suomen, investoimaan enemmän puolustukseen. Suomi on jo Naton jäsenenä nostanut puolustusmenojaan, ja se on suhteessa BKT:hen yksi Ukrainan suurimmista tukijoista.

Pääministeri vaati EU:lta taloudellista tukea etulinjan maille. Hän ehdotti, että käyttämättä jääneet 1,5 miljardin euron EU-varat sotilaallisiin hankkeisiin ohjattaisiin näille maille, samoin kuin suuri osa EU:n seuraavan budjettikauden 130 miljardin euron puolustusrahoituksesta. ”Meidän on osoitettava solidaarisuutta itäisen reunan maille, jotka nostavat puolustusmenojaan dramaattisesti huolimatta taloudellisista kärsimyksistä”, Orpo sanoi. Hän korosti myös tarvetta valmistautua Yhdysvaltojen vähenevään rooliin Euroopan puolustuksessa.

Kokouksessa keskusteltiin yhteisistä sotilaallisista kyvyistä, kuten ilmatorjunnasta, drooneista ja maavoimista, sekä aseiden ja joukkojen liikkeistä. Tämä yhteistyö voisi helpottaa taloudellista taakkaa jakamalla kustannuksia.

Hallituksen toimet ja kritiikki

Orpon johtama oikeistohallitus on jo aloittanut austerity-toimia, kuten julkisten menojen leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia. Suomi on asetettu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, mitä Orpo piti odotettuna Venäjän sodan taloudellisten vaikutusten vuoksi. Hallitus on myös tiukentanut kansalaisuuslakeja osana talouden elvyttämistä ja alijäämän supistamista.

Kritiikkiä on kuitenkin sadellut. Opposition mukaan leikkaukset ovat liian rajuja ja voivat pahentaa työttömyyttä. Asiantuntijat varoittavat, että epäonnistuneet talousstrategiat voivat johtaa korkeampiin lainakustannuksiin, inflaatioon ja luottamuksen menetykseen. Orpo on puolustanut toimia välttämättöminä pitkän aikavälin vakauden takaamiseksi.

Tulevaisuuden näkymät

Suomen talouden elpyminen riippuu monista tekijöistä: Venäjän uhan kehityksestä, EU:n tuesta ja globaalista taloudesta. Jos lisätoimia ei toteuteta, velkaantumisen kierre voi jatkua. Orpon vetoomus EU-solidaarisuudesta voi johtaa uusiin rahoitusjärjestelyihin, jotka helpottaisivat puolustusmenoja ilman lisäkarsintaa sosiaalipalveluista.

Asiantuntijat korostavat, että rakenteelliset uudistukset, kuten työmarkkinoiden joustavoittaminen ja vientiteollisuuden tukeminen, ovat avainasemassa. Vaikka Suomi pitää kiinni onnellisuuden kruunustaan, taloudellinen synkkyys testaa kansalaisten kestävyyttä.