Amerikan öljysodat: Venezuela otettu, Iran pommitettu – kuka seuraava listalla?

Kirjoittanut Max Thompson OHO Media – Lähi-itä

1. maaliskuuta 2026

Naamio on vihdoin pudonnut.

Vuoden 2026 ensimmäisten kahden kuukauden aikana Yhdysvallat on käynnistänyt suorat sotilaalliset operaatiot kahta suurta öljyntuottajamaata vastaan.

3. tammikuuta: Salamasiskot Caracasissa. Nicolás Maduro ja hänen vaimonsa vangittiin ja lennätettiin New Yorkiin. Yhdysvallat otti heti Venezuelan öljymyynnin haltuunsa ja ohjasi miljardeja tuloja ”Yhdysvaltojen hallinnoimiin tileihin amerikkalaisten ja venezuelalaisten kansojen hyväksi.”

28. helmikuuta: Yhdysvaltojen ja Israelin yhteiset iskut osuivat Iranin ydinlaitoksiin, sotilastukikohtiin ja infrastruktuuriin. Iran vastasi Persianlahdella. Öljytankkerit ohjaavat jo reittiään Hormuzin salmen ympäriltä. Hinnat nousevat. Laivayhtiöt ovat paniikissa.

Kaksi öljyjättiläistä. Kaksi nopeaa siirtoa. Sama käsikirjoitus.

Tämä ei ole ydinaseista. Ei demokratiasta. Ei huumeista.

Tämä on öljyn hallinnasta.

Venezuelalla on maailman suurimmat todistetut öljyvarannot – suuremmat kuin Saudi-Arabialla. Iran on OPECin neljänneksi suurin tuottaja ja hallitsee Hormuzin salmen pohjoispuolta (20 % maailman öljystä kulkee siitä joka päivä).

Nyt molemmat on saatettu kuriin.

Jäljellä on vain yksi kysymys:

Kuka öljymaa on seuraava?

Tässä kylmä, looginen lista – todennäköisyysjärjestyksessä:

1. Kuuba (todennäköisin) Havannan koko talous on pyörinyt Venezuelan öljyllä vuosikymmeniä. Kun Maduro on poissa ja Venezuelan öljy Yhdysvaltojen hallinnassa, Kuuba on hengästyksissä. Laivastoquarantti + kohdennetut iskut jäljellä olevaan infrastruktuuriin riittää kaatamaan hallinnon ilman täyttä invaasiota. Trump on jo kutsunut Kuubaa osaksi ”vastarinnan akselia”.
2. Meksiko (nousussa nopeasti) Kartellit, valtavat öljyvarat ja eteläinen raja, jonka Trump haluaa ”turvata”. Hän on puhunut avoimesti kartellikohteista Meksikon puolella. Jos öljyn hinta nousee edelleen, paine ”vakauttaa” Meksikon öljykentät kasvaa.
3. Libya tai Irak (uudelleenvakauttamisoperaatiot) Molemmilla on yhä valtavat varannot ja sekavat politiikat. Nopea ”rauhanturva” tai hallinnonvaihto on aina pöydällä, kun öljyvirrat ovat uhattuna.
4. Saudi-Arabia / Yhdistyneet arabiemiirikunnat (lopullinen tavoite) Ne ovat liittolaisia… toistaiseksi. Mutta jos ne leikkaavat tuotantoa liikaa, tekevät suuria sopimuksia Kiinan kanssa tai kieltäytyvät hinnoittelemasta öljyä yksinomaan dollareissa, kaava on selvä: painetta tulee. Yhdysvallat ei siedä itsenäisiä öljyvaltoja.

Kuvio on raaka mutta johdonmukainen:

• Kohdista vihamieliset öljymaat
• Poista tai neutralisoi johtaja
• Ota öljy suoraan tai epäsuorasti hallintaasi
• Ohjaa tulot ja virrat palvelemaan Yhdysvaltojen etuja

Venezuela: tehty. Iran: meneillään.

Seuraava on jo suunnittelupöydällä.

Tämä ei ole ”ulkopolitiikkaa”. Tämä on resurssien hallintaa reaaliajassa.

Eliitit eivät enää edes yritä peitellä sitä. Trump sanoi itse, että Yhdysvallat ”johtaa” Venezuelaa ja saa öljyn virtaamaan. Samaa kieltä käytetään Iranista.

Vuoden 2026 jäljellä olevan ajan kysymys on yksinkertainen:

Onko seuraava kohde pieni kala kuten Kuuba… vai menevätkö he suoraan seuraavaan isoon palkintoon?

Koska peli ei enää koske yhtä maata. Se on maailman öljyhuollon lukitsemista – maa kerrallaan.

Pysy kuulolla. Seuraava siirto tulee nopeammin kuin useimmat uskovat.