Kuka kärsii eniten ja kuka hyötyy eniten nykyisissä sodissa – realistinen analyysi Ukrainan ja Iranin konflikteista (maaliskuu 2026)

OHO Media International Max Thompson 28. maaliskuuta 2026

Maailmassa käydään samanaikaisesti kahta suurta sotaa: Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa (yli 4 vuotta) ja Yhdysvaltojen–Israelin sotaa Irania vastaan (alkoi 28.2.2026). Molemmat ovat kulutussotia, joissa ei ole nopeaa voittajaa. Alla on syvällinen, faktapohjainen analyysi – ei vain läntisistä lähteistä, vaan myös Al Jazeera, IRNA, TASS/RIA Novosti, ISW, Reuters, Global Times ja kiinalaiset analyysit. Sisällytän myös maat, jotka saattavat osallistua sotiin sekä ydinsodan riskin.

1. Kuka kärsii eniten ja kuka hyötyy eniten juuri nyt?

Eniten kärsivät:

• Siviilit sodan alueilla (Ukraina, Iran, Venäjä, Israelin lähialueet). Ukrainassa energia-infrastruktuuri on pahoin vaurioitunut, Iranissa tuhansia siviilejä kuollut tai haavoittunut (IRNA 28.3.2026).
• Globaali etelä (Afrikka, Etelä-Aasia, Lähi-itä). Hormuzin häiriöt + Ukrainan viljan vientiongelmat nostavat ruoan ja energian hintoja dramaattisesti.
• Eurooppa (inflaatio, energiakriisi, pakolaisvirrat).

Eniten hyötyvät:

• Venäjä (öljytulot nousseet Hormuzin riskien takia).
• Ase- ja energiayhtiöt (Yhdysvalloissa, Euroopassa, Venäjällä).
• Kiina (halpa venäläinen ja iranilainen öljy).

2. Ukrainan sota – osallistujat ja skenaariot

Osallistujat / mahdolliset osallistujat:

• Venäjän puolella: Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea (toimittaa joukkoja ja ammuksia), Iran (drooneja ja ohjuksia). Kiina antaa taloudellista ja teknologista tukea.
• Ukrainan puolella: Ukraina + NATO-maat (USA, UK, Saksa, Ranska, Puola, Baltian maat) ase- ja tiedustelutukea. Puola ja Baltian maat ovat valmiita antamaan suoraa sotilaallista apua, jos tilanne eskaloituu.

Realistiset skenaariot seuraavalle vuodelle:

• Ukraina palauttaa alueita eurooppalaisella tuella (15–25 %): Jos länsi toimittaa riittävästi ammuksia ja ilmatorjuntaa, Ukraina voi jatkaa eteläisiä vastahyökkäyksiä.
• Venäjä valloittaa lisää alueita (alle 10 %): Epätodennäköistä ilman massiivista mobilisaatiota.
• Todennäköisin: Jäätynyt konflikti / neuvottelut (60–70 %): Kesällä 2026 voi syntyä painetta tulitaukoon.

Ydinsodan riski: Venäjä on laskenut ydinaseiden käyttörajaa (uusi doktriini 2025). Riski on pieni mutta todellinen, jos Venäjä kokee eksistentiaalisen uhan.

3. Iranin sota – osallistujat ja skenaariot

Osallistujat / mahdolliset osallistujat:

• USA:n ja Israelin puolella: USA, Israel, UK, Ranska, Saksa, Australia, Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat (logistista ja tiedustelutukea).
• Iranin puolella: Iran, Venäjä (toimittaa ohjuksia ja tiedustelutietoa), Kiina (taloudellinen ja diplomaattinen tuki), Hizbollah (Libanon), Huthit (Jemen), Syyrian hallinto.

Realistiset skenaariot:

• USA voittaa (40–50 %): Ilmaiskut tuhoavat Iranin ydinohjelman, talous romahtaa.
• Iran kestää asymmetrisesti (20–30 %): Hormuzin sulkeutuminen ja vastaiskut aiheuttavat länsimaalle kalliita tappioita.
• Todennäköisin: Jäätynyt konflikti / tulitauko (30–40 %): Trumpin 15-pisteinen rauhansuunnitelma johtaa neuvotteluihin.

Israelin kohtalo: Jos USA voittaa, Israel saavuttaa tavoitteensa. Jos sota pitkittyy, Israel kärsii rakettihyökkäyksistä.

Ydinsodan riski: Iskut Iranin ydinlaitoksiin voivat johtaa “likaisen pommin” tai taktisen ydinaseen käyttöön epätoivoisessa tilanteessa.

4. Globaalit vaikutukset talouteen, ruokaan ja maailmaan

• Energia ja ruoka: Hormuzin häiriöt + Ukrainan sodan vaikutukset nostavat öljyn ja viljan hintoja. Köyhemmät maat kärsivät eniten (FAO, Maailmanpankki).
• Taloudet: Venäjä hyötyy öljytuloista, Eurooppa ja Aasia kärsivät inflaatiosta. Yhdysvallat kestää paremmin, mutta sotakulut kasvavat.
• Pitkäaikainen vaikutus: Molemmat sodat voivat johtaa uuteen kylmään sotaan (Venäjä–Kiina–Iran–Pohjois-Korea vs. länsi). Maailman talouskasvu hidastuu 1–2 % vuodessa. Ydinsodan riski nostaa globaalia epävarmuutta.

Yhteenveto Molemmat sodat ovat kulutussotia, joissa eniten kärsivät tavalliset ihmiset ja globaali etelä. Voittajia ovat ase- ja energiayhtiöt sekä öljyntuottajat kuten Venäjä. Useat maat (Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea, Saudi-Arabia, Puola, Baltian maat) ovat jo mukana tai voivat eskaloitua. Todennäköisin lopputulos on pitkittynyt pattitilanne, ei nopea voitto kummallekaan puolelle.

Lähteet (tarkistettu 28.3.2026):

• Institute for the Study of War (ISW)
• Al Jazeera, Reuters, CNN
• IRNA (Iran), TASS/RIA Novosti (Venäjä)
• Global Times (Kiina), Chatham House, CFR