OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Pieni pala Hannaa

Vääristynyt minäkuva, huono itsetunto ja virheellinen ajatusmaailma

Hanna Ikonen jakaa elämäänsä viikoittain tiistaisin kello 19:00 ohjelmassa Pieni pala Hannaa. Haluatko pureutua vielä syvemmälle ihmismieleen, jossa ajatuksina ovat jopa vääristyyt minäkuva ja huono itsetunto? Hanna kertoi blogissaan näistä raskaista aiheista.


Julkaisin muutama päivä sitten videon Facebookissa jossa kerroin, että juoksin viime perjantai-illan kunniaksi puolimaratonin ja paransin juoksuaikaani tällä matkalla kolmekymmentäviisiminuuttia verrattuna viimevuoden aikaani. Sain paljon postiivista palautetta tästä videosta, olen onnellinen ja kiitollinen kaikesta. Olen saanut myös paljon positiivista palautetta liittyen Oho Live tv:n Pieni pala Hannaa ohjelmaani, kiitos koko sydämmestä siitäkin. Viimeisimmässä jaksossa palautetta tuli kuntosliharjoittelustani. Se mikä aiheutti tämän positiivisen palauteryöpyn johtuu siitä, että olen aikuinen nainen  Eli täytän reilu viikon päästä 44- vuotta.

Moni ajattelee varmaan tässä kohden, että mikäs tässä nyt sitten on niin ihmeellistä, käyhän monikin salilla?

Saamani palaute sisälsi mm. seuraavia ajatuksia, saan sinusta voimaa ja uskoa, että muutos on mahdollista. Teet asioita oikeasti ja realistisesti, treenaat ja kerrot siitä myös niitä huonoja asioita ja omia huonoja hetkiä. Olen aloittanut seurattuani sinua kuntosaliharrastuksen, sillä se näköjään oikeastikkin palkitaan, eikä peli ole vielä yli neljäkymppisenä menetetty. Erityisesti tuo viimeinen lause on se mistä tykkään, joka minua kosketti ihan älyttömästi ja sitä ajatusta haluan jakaa ihmisille!

Ikä on vain numeroita

Aikanaan vähän alle neljäkymmentävuotiaana ajatelin, että olen liian vanha saamaan treenaamalla tuloksia aikaan ja minun olisi pitänyt aloittaa kunnolla liikkuminen jo aikaisemmin. Ajattelin niin tyhmästi, että nyt kaikki on jo myöhäistä. Se, että olen edes ajatellut näin, lähinnä naurattaa minua nykyään. Ensinnäkin! Neljäkymmentävuotias ei ole vanha, ei viisikymmentävuotias, eikä kuusikymmentävuotiaskaan jne jne…Ikä on vain numeroita ja sitä tulee meille jokaiselle lisää vuosivuodelta, haluttiin sitä tai ei.

Ajatukseni ovat vain olleet ennen vääristyneet, ihmeellisen ajattelutapani seurauksena. Itsetuntoni oli yksinkertaisesti vain niin heikko, en pitänyt omasta vartalostani, näin siinä vain paljon virheitä ja olin varma siitä, että se ei tule ikinä muuttumaan, vaikka treenaisin ja liikkuisin itseni näännyksiin. Näin näissä pelokkaissa ja epäilevissä mielikuvissani mm. laihdutuksen tuoman löysän ihon, jota tulisi roikkumaan joka puolella kehoani. Mietin jopa sitä, että minun ei kannata tehdä elämäntapamuutosta, sillä tulen vielä pahemman näköiseksi.

Olen aikaisemmin ennen tätä onnistumistani yrittänyt monenlaisia laihdutusmenetelmiä ja aloittanut samalla myös ihan hullun liikkumisen, liikkumisen jossa ei ole mitään järkeä ja jota huonokuntoinen alkava liikkuja ei voi edes jaksaa tehdä kovin pitkään. Näin minulle sitten tietenkin aina kävi, en jaksanut ja pettymys oli todella suuri kun pienessä ajassa ei muutoksia tapahtunutkaan, minusta ei tullutkaan hetkessä hoikkaa ja liikunnan muovaamaa kroppaa omaavaa Hannaa. Tällöin aina pudottiinkin korkealta ja kovaa ja voin kertoa, että joka kerta se teki kipeää ja sattui.

Totuus ei ole aina se miltä näyttää

Tähän väliin on pakko nostaa esille se, kuinka ihmiset voivat joskus saada väärän käsityksen toisesta ihmisestä. Minulle on joskus sanottu, että ei sinusta ole ikinä voinut uskoa sitä, että olisit kärsinyt huonosta itsetunnosta. Olet aina ollut niin rohkea, avoin ja kova puhumaan, jopa oudoille ihmisille. Tässä onkin vain sellainen jännä juttu, jonka olen itsekkin vasta tajunnut! Tämä sosiaalinen ja avoin luonteeni, kova puhumiseni on ollut myös oiva apu peittämään huonoa itsetuntoani!

Eli teen rohkeasti ja turvallisesti sitä minkä parhaiten osaan, minulla se on sosiaalisuus ja se auttanut minua selviämään erinlaisissa tilanteista tietyllä tavalla. Samalla se on myös toiminut luotettavana suojakilpenä sisimpääni. Näin kukaan ei näe, eikä huomaa sitä kuinka ristiriidassa ovatkaan luonteeni ja se sisin mitä oikeasti itsestäni ajattelen, vaikka kuinka olen esiintynyt ja puhunut vakuuttavasti ja rohkeasti, samalla ajatuksissani on kerennyt vilistä negatiivisia ajatuksia itsestäni! Nyt olen viimein ja onneksi sinut itseni kanssa, se on mahtava tunne ja minä olen juuri se mikä olen ja hyvä sellaisenaan, niin kuin me kaikki olemme!

Muutos

Onneksi ajatusmaailmani on muuttunut! Sillä huomaan selvästi ruokavalion ja treenaamisen tuomia muutoksia, vaatteissa ja jopa peilissä. Koin myös mahtavan tunteen tuolla alussa mainitsemallani puolimaratonin juoksu kerralla. Nimittäin, olin saanut salitreenillä lihaksia avukseni ja juokseminen oli paljon helpompaa ja mukavampaa kuin vuosi sitten!! Olen saanut lihaksia ja ne auttoivat juostessa ylävartalon kannattelussa, juoksuun olin saanut ihan selvästi voimaa, siitä ketoo myös tuo uusi ennätykseni. Mukavalle tuntuu myös se, että vyötäröni on saliharrastuksen myötä kaventunut viisisenttiä! Voitte vain kuvitella kuinka kivalle tämä kaikki tuntuu.

Mitä sitten tapahtui, että onnistuin?

Minulla on tapana nykyään sanoa, että minä sain liikunnan ja terveellisen ruokavalion elämääni tavallaan ja hyvällä tavalla pakon kautta. Siinä mielessä pakon kautta, että menin sponttaanina ihmisenä kesällä 2017 lyömään kättäpäälle Satasammakoiden juoksijoiden Jupen ja Mikon kanssa siitä, että juoksen vuoden päästä maratonin!

Pojat olivat tuolloin juoksemassa suomen halki koko heinäkuun, juosten joka ikinen päivä maratonin ja niin he myös onnistuneesti juoksivat. Ajattelin tuolloin, että jos he tekevät sitä kuukauden ajan ihan joka ikinen päivä, niin kyllähän minun pitää yksi maratoni saada juostua! Olenkin tänäpäivänä erittäin kiitollinen tästä lupauksestani, erityisesti tunsin kiitollisuutta sinä hetkenä kun astuin maaliviivan yli Paavo Nurmi maratonissa ja vielä tilastokelpoisella ajalla. Minä entinen ylipainoinen ja huonokuntoinen Hanna, tein sen!!!!

Eli minulla toimi se, että sain ihan oikean ja konkreettisen sysäyksen siihen, että pystyin muuttamaan elämäntapani. Aloin lupaukseni jälkeen tavoitteellisesti liikkumaan ja treenaamaan juoksua ja voin kertoa, että se ei todellakaan ollut aina helppoa, mutta ei niin vaikeaakaan, että siitä ei selviäisi jos muutosta haluaa tosissaan itselleen. Nyt haluan korostaa sitä, että muutoksen halutakseen ei tarvitse treenata maratonia kohti, vaan säännöllisyys ja pitkäjänteisyys on muutoksen onnistumisen avain, tämä on se juttu!!!Muutoksia ei tule hetkessä, mutta pienin askelin sitä kuitenkin tulee, jos aidosti, rehellisesti ja realistisesti itseään kuuntelee ja seuraa, niin pienetkin muutokset tuntuvat hyvälle ja näin niistä tajuaa nauttia.

Näin näistä pienistäkin muutoksista kohti parempaa saa aina voimia jatkaa kohti määränpäätä. Aikaisemmilla kerroilla aina kun yritin elämäntapamuutosta, en nähnyt juuri näitä tärkeitä pieniä muutoksia, vaan odotin sitä epärealistista suurta muutosta hetkessä, eli odotin ihmeen tapahtumista ja kun sitä ihmettä ei tapahtunut, eikä hetkessä muutoksia tullut niin romahdin ja en jaksanut enää yrittääkkään ja minulta katosi motivaatio koko touhuun. Eli väärät tavoitteet ja mielikuvat saavat paljon tuhoja aikaan ja estää meitä onnistumasta.

Ruokavalio muutos

Ruokavaliolla oli myös suuri merkitys muutoksen onnistumisen kannalta. Myös tässäkin asiassa tuo oma pinttynyt ja erikoinenkin ajatusmaailmani teki aikanaan minulle tepposiaan 

Olenkin nyt ikuisesti kiitollinen siitä, että löysin ViaEsca ruokavalion. Opin tällä ruokavaliolla, ammattilaisten ympäröimänä ja tukemana syömään terveellisesti ja monipuolisesti. Minulle suurin muutos oli kasvisten tulo elämääni, olin ennen tätä todella huono kasvisten syöjä ja hyödyntäjä ruuanlaitossa. Nykyään ne kuuluvat luonnollisena osana ruokavaliooni ja olen oppinut tykkäämään niistä, enkä vähiten ViaEscan maittavien reseptirn vuoksi! Hyvää ruokaa ja vielä hyvän makuista voi oikeastikkin valmistaa myös terveellisellä tavalla, tämä oli minulle uutta ja pääsi yllättämään minut täysin. Tässä ruokavalio asiassa olin myös ollut aikaisemmin itse itseni tuhoaja tyhmien ajatusteni kanssa. Pinttyneesti olin jatellut vain kuinka en ikinä opi syömään kaviksia, saati valmistamaan niitä niin, että ne ovat maukas lisä ruokavalioon. Mikä ihme siinä on, että me tiedetään kyllä paljon asioita ja siilti toimitaan ihan päin vastaisella ja väärällä tavalla!!

Ihania treenejä, onnistunutta muutosta toivottaen!

-Hanna Maaria-

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.