Mehiläinen tehnyt yli 3800 koronavirusvasta-ainetestiä – positiivisia noin 4 %

Koronaviruksen vasta-ainetestit ovat Mehiläisessä lääkärin lähetteellä käytössä kohdennetusti henkilöille, joiden epäillään sairastaneen koronavirusinfektion. Testejä on tehty jo yli 3800 ja niistä varmistettu positiivinen tulos on osoitettu 158 henkilöllä. Ensivaiheen vasta-ainetestin tulos varmistetaan Mehiläisessä vähintään yhdellä toisella menetelmällä.

 – Vasta-aineita on Mehiläisessä varmistetusti osoitettu 4,1 %:lla tutkituista, eli koronavirus on aiheuttanut 158 henkilöllä elimistössä immuunivasteen. Tekemämme testit on kohdennettu henkilöille, joiden voidaan epäillä sairastaneen taudin menneinä viikkoina, toteaa Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja, dosentti Kristina Hotakainen. 

 Kaksivaiheinen näytteenotto 

Vasta-ainetestit tehdään Mehiläisessä kaksivaiheisena. Ensivaiheen sormenpäästä tehtävän pikatestin tulos valmistuu 15 minuutissa. Jos tulos on positiivinen, tutkitaan varmistusmenetelmällä vasta-aineet myös laskimonäytteestä. Ensivaiheen pikatestissä osoitetaan sekä IgG- että IgM-luokan vasta-aineita, joista IgG-positiiviset ohjataan varmistukseen.

– Käytössämme oleva pikatesti on valittu usean markkinoilla olevan testin joukosta huolellisen testien vertailun jälkeen. Vertailuissa todettiin testien välillä huomattavia eroja ja myös tulosten tulkinta on vaatinut eri menetelmien vertailua ja tutkimusta testien suorituskyvystä, sanoo Hotakainen. 

Vertailu- ja varmistustesteinä on käytetty IgG-, IgA- ja IgM-luokan vasta-aineita osoittavia testejä sekä tutkimuskäytössä olevaa, viruksen infektoimia soluja ja viruksen eri osia tunnistavien vasta-aineiden osoitusmenetelmää. Kun vasta-aineet varmennetaan toisistaan poikkeavilla menetelmillä, on tulos erittäin luotettava.  

– Kaksivaiheisen testauksen ja myös varmistustestin luonteen vuoksi väärän positiivisen tuloksen riski lopullisessa vastauksessa on pieni. Sen sijaan negatiivinen testitulos ei aina sulje pois esimerkiksi lieväoireisena sairastettua tautia. Saattaa olla, että vasta-aineita ei ole muodostunut mitattavia määriä tai testi tehdään liian aikaisessa vaiheessa. Akuutin taudin diagnostiikkaan vasta-aineet eivät sovellu, Hotakainen toteaa.

Uutta tartuntaa vastaan saatua suojaa vaikea arvioida

Tällä hetkellä pelkän positiivisen vasta-ainetestin perusteella uutta tartuntaa vastaan saatua suojaa tai suojan kestoa ei vielä voida suoraan arvioida. Yksilöllinen vaihtelu vasta-aineiden muodostuksessa ja niiden määrässä on huomattavaa. 

-Kehitteillä on testejä, joilla voidaan arvioida verinäytteessä todettujen vasta-aineiden tehokkuutta viruksen torjunnassa. Näiden avulla saadaan pian kaivattua lisätietoa siitä, kuinka hyvän suojan sairastettu tauti antaa uutta tartuntaa vastaan, kertoo Hotakainen. 

Vasta-ainetestit ovat hyödyllisiä lääkärin käyttöön muun diagnostiikan tueksi, ja hoitava lääkäri arvioi tuloksen merkityksen jokaisen potilaansa kohdalla. Potilaan oireiden pitkittyessä nenänielusta tehtävä koronavirustesti saattaa olla jo negatiivinen ja tässä vaiheessa vasta-ainetestillä voidaan saada viitteitä sairastetusta taudista. Moni on myös kiinnostunut selvittämään, onko sairastanut koronan. 

Oireisella ensisijainen testi on edelleen nenänielunäytteestä tehtävä koronavirustesti.