Swedbank Economic Outlook: Suomen talouden elpymisestä tulee epätasaista

Talouden elpymisen näkymät ovat heikentyneet syksyn aikana. Koronavirustartuntojen kasvun myötä, monien alojen näkymät ovat sumentuneet uudestaan. Suomessa näkymiä heikentää myös julkinen talous, joka ei ole yhtä hyvässä kunnossa kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä tekee rakenneuudistuksista entistä tärkeämpää. Näin todetaan Swedbankin Economic Outlook- suhdanneraportissa.  

Koronapandemia ohjaa edelleen taloudellista kehitystä. Huolimatta kesän vahvasta elpymisestä koko maailman BKT:n odotetaan supistuvan tänä vuonna neljällä prosentilla. Tartuntojen lisääntymisen myötä useissa maissa on havaittavissa talouden hidastumisen merkkejä, kun rajoituksia otetaan taas käyttöön.

– Maailmantalouden elpymisen odotetaan olevan ensi vuonna sekä hitaampaa että epätasaisempaa, kuin mitä ennustimme elokuussa, Heidi Schauman, pääekonomisti Swedbank, sanoo.  

Talouden kehitys tulee olemaan kahtiajakautunutta, ja erot toimialojen välillä ovat suuret. Vienti- ja valmistusteollisuus ovat elpyneet voimakkaasti, kun monet palvelualat ovat edelleen paineen alla. Kaiken kaikkiaan Swedbank korjaa alas koko maailmantalouden kasvunäkymiä vuodelle 2021, mikä vaikuttaa myös kaikkiin Euroopan maihin.

– Tilanne näyttää nyt taloudellisen kehityksen kannalta synkemmältä kuin pari kuukautta sitten ja epävarmuus on edelleen suurta. Haavoittuva palveluala tarvitsee mahdollisesti lisätukea, ja Suomen on harkittava talouden rakenteellisia uudistuksia. Näitä uudistuksia ei tarvita vain julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi, vaan ne ovat tärkeitä kestävän pitkän aikavälin kasvun kannalta. Yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja investointeja edistävät toimenpiteet ovat nyt tärkeitä. Nykytilannetta voidaan verrata 1990-luvun kriisin ja vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen vaadittaviin korjaustoimiin ja ratkaisuihin, sanoo Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Näkymät huonontuneet– mutta Suomen talouden hidas elpyminen jatkuu
Viime kevään talouden romahtamisen jälkeen Suomen talous elpyi kolmannella vuosineljänneksellä odotettua voimakkaammin. Suomen BKT supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia. Mutta tartuntojen kasvun myötä on merkkejä siitä, että elpyminen jälleen hidastuu. Talouden kasvunäkymät ovat talven aikana vaimeat. Kasvun ei kuitenkaan odoteta pysähtyvän kokonaan, vaan se kiihtyy jälleen vuoden 2021 loppupuolella, finanssi- ja rahapolitiikan vauhdittamana ja pandemian vihdoin laantuessa.

– Kehitys on pirstaloitunut, ja useiden alojen odotetaan kamppailevan vielä ensi vuoteen asti. Palveluala on haavoittuvassa asemassa, ja kohdennettua finanssipolitiikan tukea voidaan tarvita. Työttömyyden odotetaan pysyvän korkealla tasolla pitkään, Heidi Schauman sanoo.

Talouspolitiikan jatkuva tuki on avainasemassa
Poliitikot reagoivat nopeasti keväällä ja esittivät tärkeitä finanssipoliittisia toimenpiteitä kriisin vaikutusten lievittämiseksi. Hallitus on seurannut tätä elvyttävällä budjetilla vuodelle 2021. Julkisen velan odotetaan kasvavan 59 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2019, yli 72 prosenttiin vuonna 2021. Kasvu on huomattavasti suurempi kuin muualla Pohjoismaissa. Ruotsissa julkisen velan odotetaan kasvavan 35 prosentista 42 prosenttiin samana ajanjaksona.

– Lisäpanostuksia tarvitaan huolimatta tiukasta finanssipoliittisesta tilanteesta, mutta samalla näemme, että uskottava suunnitelma palata kestävään julkiseen talouteen on erittäin tärkeää, Heidi Schauman sanoo.

EKP:n odotetaan pitävän ohjauskorko ennallaan koko ennustejakson huolimatta inflaatiotavoitteen saavuttamisen jatkuvista haasteista. Joukkovelkakirjojen ostojen odotetaan puolestaan pidentyvän ja lisää tukea odotetaan pankkisektorille uusien pitkäaikaisten rahoitustoimien kautta.

– EKP:n on noudatettava ekspansiivista rahapolitiikkaa ja käytettävä tasettaan tukemaan elvyttävää finanssipolitiikkaa näinä poikkeuksellisina aikoina, mutta aivan kuten finanssipolitiikassa, on äärimmäisen tärkeää, että väliaikaiset tukitoimenpiteet pysyvät väliaikaisina, Heidi Schauman toteaa.