OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: Pexels.com

Uniapneaan liittyy yhä paljon harhaluuloja – Terveystalo listasi viisi yleisintä myyttiä

Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa ja moni suomalainen sairastaa sitä tietämättään. Hoitamattomana uniapnea laskee elämänlaatua tuntuvasti. 

Uniapnea on unihäiriö, johon liittyy liian vähäinen hengitys tai toistuvat, yli kymmenen sekunnin mittaiset hengityskatkokset.

– Katkokset johtuvat joko runsaan rasvakudoksen tai rakenteellisten syiden vuoksi ahtautuneesta nielusta. Hengityksen katkeillessa veren happipitoisuus laskee, mihin elimistö reagoi monenlaisin oirein, selittää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta.

Uniapneaan liitetään yhä paljon vääriä käsityksiä. Terveystalo viisi yleisintä uniapneaan ja sen hoitoon liittyvää harhaluuloa.

Väsymykselle ei mahda mitään.

Pitkään jatkunut väsymys kannattaa aina tutkituttaa. Uniapneaa sairastavalla elimistö ajautuu kovaan stressitilaan, jolloin uni muuttuu kevyemmäksi eikä siksi välttämättä virkistä. Jos sairautta on syytä epäillä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien tai keuhkosairauksien erikoislääkärille, joka voi diagnosoida uniapnean unta rekisteröivän laitteen avulla.

Uniapneaa esiintyy vain ylipainoisilla ja vanhoilla ihmisillä.

Arviolta kaksi prosenttia suomalaisista naisista ja neljä prosenttia miehistä sairastaa uniapneaa. Toisaalta on esitetty arvioita, että määrä saattaa olla kymmenkertainenkin. Ylipaino on yksi taudille altistava tekijä, mutta sitä esiintyy myös normaalipainoisilla ja hoikilla. Uniapnea ei myöskään ole riippuvainen iästä, sillä sitä voivat sairastaa jopa lapset. Esimerkiksi leukojen kehitys ja kielen sekä kita- ja nielurisojen koko voivat altistaa hengitysongelmille. 

Uniapneapotilas kuorsaa ja on aina väsynyt. 

Öinen kuorsaus ja uupumus päiväsaikaan ovat uniapnean selvimpiä oireita. Usein vieressä nukkuva on kuitenkin ensimmäinen, joka kiinnittää huomiota katkeilevaan hengitykseen. Aina potilas ei itse edes tunne väsymystään, sillä hän kulkee päivät stressitilan aiheuttaman adrenaliinin voimalla. Uniapneaan ei kuitenkaan välttämättä liity hengityskatkoksia tai kuorsausta. Osalla hengitys vain on liian pinnallista, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi happea, jolloin unen laatu huononee. 

Uniapnean ainoa hoitomuoto on nukkumista vaikeuttava maski.

Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, ensisijainen hoitomuoto on painonpudotus. Lievää uniapneaa voidaan hoitaa alaleukaa yön yli eteenpäin siirtävillä hammaskiskoilla, ja lapsilla uniapneaa hoidetaan tyypillisesti pienentämällä kita- ja nielurisoja. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat hyötyvät eniten nenälle asetettavasta CPAP-maskista, jonka kanssa nukkumiseen tottuu nopeasti. Tietyissä leukojen rakenteellisissa ongelmissa käytetään leukoja muovaavia leikkaushoitoja. Erittäin vaikeahoitoisissa uniapneatapauksissa on myös käytetty hoitoa, joka stimuloi kielen lihaksia hengityksen tahdissa.

Uniapnean kanssa pärjää hyvin ilman hoitoa.

Verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uniapneaa sairastavilla usein koholla, mikä nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Moni uniapneaa sairastava kärsii lisäksi ärtyneisyydestä, masennus- ja muistioireista sekä keskittymiskyvyn laskusta. Miehillä voi esiintyä jopa impotenssia. Hoitamattomana uniapnea altistaa kilojen kertymiselle, sillä huonolaatuinen uni vaikuttaa myös kylläisyyttä ja nälkäisyyttä sääteleviin hormoneihin. Hoitoon hakeutuminen voi parantaa terveyttä ja elämänlaatua monin tavoin.

Lähde: Terveystalo