Kova kipu ei kuulu kuukautisiin – tunnistatko endometrioosin oireet?

Kuukautiskivuista kärsii lähes jokainen nainen elämänsä aikana, mutta jos tavallinen särkylääke ei tepsi kipuihin, kannattaa asiaa lähteä selvittämään gynekologin vastaanotolle. Yksi tärkeä poissuljettava kivun aiheuttaja on endometrioosi. 

– Endometrioositaudissa kohdun sisälimakalvon kaltaista kudosta on kohtuontelon ulkopuolella. Tämä kudos reagoi omaan hormonitoimintaan samalla tavalla kuin kohdun limakalvo. Seurauksena on poikkeava elimistön reaktio ja kipu, kertoo gynekologian ylilääkäri Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Endometrioosin syytä ei täysin tunneta, mutta äidillä tai sisarella todettu endometrioosi nostaa sairastumisriskin seitsenkertaiseksi. Endometrioosin oireet voivat alkaa jo teini-iässä kuukautiskierron muuttuessa säännölliseksi. 

– Tyypillinen endometrioosikipu alkaa 1–2 päivää ennen kuukautisvuodon alkamista. Kuukautiskivun lisäksi endometrioosi voi aiheuttaa vatsakipua myös muulloin kuin kuukautisten aikana, sekä yhdyntä-, virtsaamis-, ulostamis- ja tärinäkipua, Heikkinen selittää.

Aina endometrioosi ei oireile

Suomalaisista hedelmällisessä iässä olevista naisista arviolta kymmenellä prosentilla on endometrioosi. Endometrioosi voi tehdä monenlaisia pesäkkeitä. Vatsakalvon pinnan pienet pesäkkeet voivat olla sirottuneena mihin tahansa vatsaontelon alueelle, syvät arpimaiset pesäkkeet puolestaan sijaitsevat tavallisimmin kohdun takana, emättimen ja peräsuolen välissä tai suolen seinämässä. Lisäksi pesäkkeitä voi olla munasarjoissa tai kohdun seinämässä.

Oireet riippuvat pesäkkeen sijainnista ja laadusta. Ne voivat vaihdella elämän mittaan ja helpottua vaihdevuosien jälkeen. Endometrioosi voi olla myös täysin oireeton.

– Osalla oireita aiheuttavasta endometrioosista kärsivistä naisista raskaaksi tuleminen voi vaikeutua. Tutkimuksiin kannattaakin hakeutua, jos kipuja on, eikä raskautta kuulu, Heikkinen sanoo.

Hormonihoidolla hillitään pesäkkeiden kasvua

Endometrioosia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksillä, joista tärkein on keltarauhashormonihoito. Keltarauhashormonia voi käyttää minipillerinä, hormonikierukkana, ehkäisykapselina tai yhdistettynä estrogeeniin yhdistelmäpillerinä tai muuna keltarauhashormonivalmisteena.  Kuukautisvuodon tulemista voi turvallisesti säädellä hormoniehkäisyllä. Jos vuoto ja kivut pysyvät poissa, ei pilleritauoilla kannata vuotoa aiheuttaa. Vuodon pois jääminen lääkityksen aikana ei aiheuta lapsettomuutta eikä muutakaan vahinkoa elimistölle.

– Hoidossa pyritään pitämään kuukautisvuoto poissa – mahdollisuuksien mukaan kokonaan. Tällöin endometrioosipesäkkeiden ärtyminen vuodon aikaan vältetään ja kipu estyy.

Jollei keltarauhashormonihoito auta, oireita voidaan hoitaa hormonisalpaajalääkityksellä. Leikkaushoidolla voidaan poistaa kipua aiheuttavia syviä pesäkkeitä. Jos kipua aiheuttavia endometrioosipesäkkeitä on vain kohdussa, on kohdun poisto joskus järkevin hoitomuoto.

– Kirurgisenkin hoidon jälkeen on joskus tärkeää jatkaa hormonihoitoa, jotta pystytään ehkäisemään pesäkkeiden uudelleen muodostumista, Heikkinen painottaa.

Ennakointi on tärkeää, ja Heikkinen peräänkuuluttaakin vanhemmilta ahkerampaa reagointia tytärten poikkeuksellisen kivuliaisiin kuukautisiin. 

– Yhä törmää liian usein käsitykseen, että yhdistelmäehkäisypillerien aloittaminen nuorena olisi haitallista, ja tämän vuoksi nuorille tytöille syötetään sen sijaan suuria määriä kipulääkkeitä. Hormoniehkäisy on tehokas ja turvallinen tapa hoitaa endometrioosista johtuvaa kipua ja hillitä tautia, Heikkinen sanoo.

Tutkimusten perusteella nuorena aloitetusta hormonihoidosta ei ole haittaa. Sen sijaan hoitamaton endometrioosi aiheuttaa elämää häiritsevää kipua ja nostaa lapsettomuusriskiä. On syytä muistaa, että elämänlaatua madaltavat kivut eivät koskaan ole osa normaalia elämää, vaan niiden syy pitää tutkia.

Lähde: Terveystalo