OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Roviolla polttamiselle tuli loppu, mutta noituudelle ei: Arvostelussa Kupariketun Noitakirja

Kuparikettu, Heikki Saure: Noitakirja, Into Kustannus 2021

Nykynoita Kupariketun mukaan noitia on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Uuden ajan noidat ammentavat kansanperinteestä, sillä ovathan suomalaiset aina olleet noitakansaa. Ennen vainoja noidasta puhuttaessa tarkoitettiin shamaaneja, tietäjiä ja parantajia. Vasta kristinuskon myötä noidasta tuli paha, paholaisen kanssa vehkeilevä olento.

Kuparikettu, yhdessä Heikki Saureen kanssa, katsoi tärkeäksi kirjoittaa kirjan noituuden historiasta Suomessa. Teoksen mukaan noituus oli muinaisessa Suomessa varsin arkinen asia ja se liittyi läheisesti luonnon palvontaan. Taikojen avulla saatettiin parantaa vaivoja tai toivoa hyvää satoa. Kristinuskon myötä asenteet muuttuivat. Suomessa noitavainot eskaloituivat 1600-luvulla, kun Ruotsin kuningas otti käyttöön uudet lait ja vanhasta metsäuskonnosta tuli paholaisen palvontaa. Kansanperinteen harjoittajia uhkasi kuolema. Noitaoikeudenkäynneissä syytetyksi saattoi joutua melkeinpä kuka tahansa ja varsin heppoisin perustein. Usein syytökset saivat alkunsa esimerkiksi naapureiden välille syntyneestä riidasta, ja hysterian levitessä noitien niskoille saatettiin vierittää myrskyt, sairastumiset ja karjaeläinten kuolemat. Silminnäkijät kertoivat nähneensä syytettyjen lentävän noitavuorelle irstailemaan ja palvomaan paholaista. Vaikka syytökset kuulostavat varsin mielikuvituksellisilta, oli karu lopputulos täyttä totta; eri arvioista riippuen satoja, tai jopa tuhansia suomalaisia tuomittiin kuolemaan tai muuten rankaistiin noituuden harjoittamisesta.

Enää noitia ei polteta roviolla (ei ainakaan Suomessa), mutta noituuteen liittyy yhä paljon epäluuloja ja aihe herättää ihmisissä voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Noidan pahuus on iskostunut syvälle ihmisten mieliin. Noitakirja pyrkii oikomaan noituuteen liittyviä virheellisiä uskomuksia. Kirja on myös oodi nykynoidille, jotka eivät suinkaan langeta kirouksia naapurin karjan ylle.

Kirjan ensimmäinen osa käsittelee noituuden historiaa. Tietokirjaksi sitä ei voi kutsua, sillä ajoittain on epäselvää, mikä kirjassa on faktaa ja mikä kuulopuhetta. Teos kuitenkin maalaa selkeän kokonaiskuvan Suomeen rantautuneista noitavainoista. Toisessa osassa ääneen pääsevät nykynoidat, mukaan lukien Kuparikettu itse. Siinä puretaan moderniin noituuteen liittyviä harhaluuloja ja pohditaan, mistä nykyajan noituudessa on kyse. Menneiden aikojen kliseet kuopataan, sillä nykynoidat viihtyvät sosiaalisessa mediassa ja käyvät mahdollisesti aivan tavallisessa työssä. He ovat kiinnostuneita historiasta, tieteestä ja muista kulttuureista. Nykynoituus liittyy usein luonnon kunnioittamiseen, ekologiseen elämäntapaan ja itsensä parantamiseen. Myöskään noituuden feminististä aspektia ei voi sivuuttaa; olihan valtaosa vainotuista naisia. Moni nykynoita puolustaakin sekä naisten että noitien oikeuksia ja taistelee patriarkaalisia arvoja vastaan.

– Nykyajan noituudessa korostuu suvaitsevaisuuden sanoma. Noitana voit olla ylpeästi juuri sellainen kuin olet, Kuparikettu itse kiteyttää.

Osta kirja Adlibrikselta.

Noitakirja

Sidottu, suomi, 2021

Noitakirja on kertomus noidista, tietäjistä, shamaaneista ja sosiaalisen median kanavia hyödyntävistä nykynoidista. 

Ikiaikaisesta kansanperinteestä kumpuava ilmiö saapuu nykyaikaan tavalla, jota ei ole aiemmin koettu.

Noidat eivät ole menneisyyden ilmiö, päinvastoin – noitia on enemmän kuin koskaan ennen. Nykynoidat tutkivat omia juuriaan, kurkottavat muinaiseen kansanperinteeseen ja poimivat sieltä asioita ja menetelmiä, joita he soveltavat nykyaikaan. Vaikutteita he ammentavat myös muistakin kulttuureista.

Osta kirja täältä*.

*Huomaathan, että OHO Live TV voi saada komission, mikäli ostat ylläolevan linkin kautta tuotteita. Näin autat meitä pysymään laatumediana!