Itä-Suomen yliopiston tutkimus: Suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten käyttö ei vaikuttanut sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumiseen

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että suosituksia merkittävästi suurempien D-vitamiiniannoksien käyttö viiden vuoden ajan ei vaikuttanut sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumiseen tai kokonaiskuolleisuuteen ikääntyneillä miehillä ja naisilla.

Väestötutkimuksissa elimistön matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty monien kroonisten sairauksien ja jopa ennenaikaisen kuoleman suurempaan riskiin. Tällaisista havainnoivista tutkimuksista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä sitä, voiko D-vitamiinilisää käyttämällä vähentää sairauksien tai kuoleman riskiä. 2010-luvun alkupuolella useissa maissa toteutettiin suuria D-vitamiinitutkimuksia, joissa tutkittiin suosituksia suuremman D-vitamiiniannoksen vaikutuksia sairauksien ilmaantumisen riskiin. Yksi näistä on Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2012–2018 toteutettu Finnish Vitamin D Trial (FIND).

FIND-tutkimuksessa satunnaistettiin 2495 60 vuotta täyttänyttä miestä ja 65 vuotta täyttänyttä naista viiden vuoden ajaksi joko lumevalmisteryhmään tai ryhmiin, jotka saivat joko 40 tai 80 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä. Kaikki tutkittavat saivat halutessaan käyttää omaa D-vitamiinivalmistettaan korkeintaan 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, joka oli tutkimuksen alussa suositus tälle ikäryhmälle. Tutkittavilla ei ollut tutkimuksen alussa sydän- tai verisuonitautia tai syöpää, jotka olivat tutkimuksen päätutkimusaiheita. Tutkittavilta kerättiin tutkimuksen alussa ja sen aikana tutkimuslomakkeilla kattavasti tietoa muun muassa elintavoista, ravitsemuksesta, sairauksien riskitekijöistä sekä sairauksien ilmaantumisesta. Tieto sairauksien ilmaantumisesta ja kuolemista saatiin myös kansallisista terveysrekistereistä. Noin viidesosalle satunnaisesti valituista tutkittavista tehtiin tarkempia tutkimuksia ja heiltä otettiin verinäytteet.

Valtaosalla D-vitamiinitaso oli hyvä jo tutkimuksen alkaessa

Tutkimuksen viiden vuoden aikana 119 tutkittavaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin, 129 tutkittavalla diagnosoitiin syöpä ja 19 menehtyi. Tapahtumien määrissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. D-vitamiiniannokset osoittautuivat turvallisiksi, sillä ryhmien välillä ei havaittu eroja sivuvaikutuksissa. Tarkemmin tutkitussa alaotoksessa elimistön D-vitamiinipitoisuutta kuvaava veren kalsidiolipitoisuus oli lähtötilanteessa keskimäärin 75 nmol/l. Vuoden jälkeen kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin 100 nmol/l ryhmässä, joka oli käyttänyt D-vitamiinia 40 mikrogrammaa päivässä, ja 120 nmol/l ryhmässä, joka oli käyttänyt D-vitamiinia 80 mikrogrammaa päivässä. Lumeryhmässä ei D-vitamiinitasoissa tapahtunut merkittävää muutosta. Vain yhdeksällä prosentilla tutkituista veren kalsidiolipitoisuus oli lähtötilanteessa matala eli alle 50 nmol/l.

FIND-tutkimuksen havainnot ovat hyvin linjassa muiden vastaavien tutkimusten kanssa, joissa on nähty, ettei suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten monivuotisella käytöllä ole merkittävää vaikutusta sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumisen riskiin, jos elimistön D-vitamiinitila on jo valmiiksi hyvä. Suomessa väestön keskimääräinen D-vitamiinin saanti on 2000-luvun alkupuolelta lähtien lisääntynyt muun muassa kasvirasvalevitteiden ja nestemäisten maitovalmisteiden D-vitamiinitäydennyksen ja lisääntyneen D-vitamiinilisien käytön johdosta.

D-vitamiinin saannin turvaaminen D-vitamiinilisiä käyttämällä on edelleen suositeltavaa varsinkin talviaikaan, jos ruokavaliossa on vain vähän D-vitamiininlähteitä, kuten kalaa, nestemäisiä maitovalmisteita tai kasvirasvalevitteitä. Aikuisväestölle suositellaan 10 mikrogrammaa/vrk D-vitamiinilisää, 75-vuotta täyttäneille suositus on 20 mikrogrammaa/vrk.

FIND-tutkimuksen tulokset eivät tue suurten D-vitamiinilisien käyttöä valtimotautien tai syöpäsairauksien ehkäisyssä.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto