OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: Netta Lehtola

Tänään vietetään maailman autismitietoisuuden päivää – aikojen epävarmuus ja uhkakuvat haastavat mielen hyvinvoinnin

YK:n julistamaa maailman autismitietoisuuden päivää vietetään vuosittain 2. huhtikuuta. Autismi ei ole mielenterveyden häiriö, mutta monia autismikirjon ihmisiä vaivaa ahdistus ja masennus. Tämän ajan epävarmuus ja uhkakuvat haastavat sekä autismikirjoon kuuluvien että muiden mielenterveyttä entistä enemmän. Autismiliitto nostaa esiin keinoja, joilla autismikirjon ihminen voi edistää mielen hyvinvointiaan.

Harhaluuloja ja diagnosoinnin haasteita

Autismin taustalla on joukko synnynnäisiä ominaisuuksia, joiden vaikutus ihmisen tapaan kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin ja omaan ympäristöönsä vaihtelee yksilöllisesti. Vaikka autismitietoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, asennemuutokset ja ympäristön muokkaaminen ovat hitaita prosesseja. Autismiin liittyy yhä valitettavan paljon harhauskomuksia.

Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviaisen mukaan moni esimerkiksi ajattelee virheellisesti, että autismi jotenkin näkyisi ihmisistä päällepäin, tai että autismi on yhtä kuin kehitysvammaisuus. Hän muistuttaa, ettei autismi ole sairaus, eikä siitä näin ollen myöskään “parannuta”. Autismikirjon piiriin mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä.

– Autismikirjon diagnooseista vielä 2000-luvun alkupuolella suurin osa tehtiin ihmisille, joilla autismi esiintyi niin sanotusti vahvaa tukea vaativana. Heillä autismiin liittyi monesti merkittävää kielenkehityksen häiriötä ja/tai kehitysvammaisuutta. Tämä muuttui, kun alettiin laajemmin ymmärtää, että autismikirjo voi ilmetä myös ilman näitä piirteitä. Nykyään arvioidaan, että yli 60 prosenttia autismikirjolla olevista on ihmisiä, joilla autismi ilmenee muuten kuin vahvaa tukea vaativana, Parviainen kertoo OHO TV:lle.

Mutta parannettavan varaa on edelleen. Kriteerit autismikirjon häiriöiden diagnosoinnissa määrittyvät pitkälti pojilla tavallisten oireiden kautta. Koska autismikirjo ilmenee tytöillä ja naisilla eri tavalla, muun muassa heidän kohdallaan puhutaan alidiagnosoinnista, Parviainen sanoo.

– Ongelmia on yhä edelleen tyttöjen, sekä myös esimerkiksi ikääntyneiden autismikirjon diagnosoinnissa. Edelleen liian monien autismikirjon ihmisten kohdalla tunnistaminen viivästyy ja diagnoosi saatetaan asettaa vasta aikuisiällä.

Mielen hyvinvointia tukemassa

Autismi ei ole mielenterveyden häiriö, mutta siihen liittyy kohonnut ahdistuneisuuden ja masennuksen riski.

– Autismikirjon ihmisten tapa olla, viestiä ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa poikkeaa usein normista. Heidän voi olla vaikeampi liittyä seuraan ja toimia ryhmässä. Myös asioiden aloittaminen ja loppuun saattaminen voi olla hankalaa. Ymmärtämättömyys ja ulkopuolelle jättäminen, myös kiusaaminen ovat arkea valitettavan monelle, Parviainen muistuttaa.

Muun muassa ennakoimattomat tilanteet ja muutokset tutuissa rutiineissa, vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä, sekä aistien herkkä kuormittuminen nostavat stressitasoa.

– Uusin tutkimus osoittaa, että autismiin liittyy aistitiedon käsittelyn ongelmia, jonka takia autismikirjon ihmisen aistit ylikuormittuvat herkästi. Se vaikeuttaa keskittymistä sekä haastaa osaltaan arjesta selviytymistä. Pitkittynyt kuormitus lisää riskiä mielenterveyden ongelmille, kuten ahdistuneisuus- ja masentuneisuushäiriölle. Monella myös diagnoosin saaminen viivästyy ja siihen mennessä elämän varrella eteen tulleet vastoinkäymiset ovat jo ehtineet vaikuttaa heikentävästi yleiseen ja mielen hyvinvointiin, Parviainen lisää.

Autismiin liittyvät synnynnäiset ominaisuudet eivät poistu ihmisestä, mutta arjessa kuormittumista voidaan vähentää ja hyvää oloa edistää oikeilla toimilla. Autismiliiton mukaan jaksamista voivat edesauttaa rutiineista kiinni pitäminen, uppoutuminen omiin mielenkiinnon kohteisiin, rauha ja hiljaisuus, sekä sosiaalisten suhteiden säännöstely. Myös esimerkiksi aistielämykset, luonnossa liikkuminen, lemmikkieläinten läheisyys ja luova toiminta tuottavat monelle hyvää oloa. Joillakin työ tai vertaistuki auttaa purkamaan stressiä. On tärkeää löytää juuri itselle sopivat keinot.

Autismitietoisuuden viikolla lisää tietoisuutta

Kuluneella viikolla on vietetty autismitietoisuuden viikkoa. Viikon aikana on järjestetty erilaisia tapahtumia sekä Autismiliiton, jäsenyhdistysten että muiden toimijoiden toimesta, joilla on pyritty lisäämään tietoisuutta aiheesta.

– Meillä Autismiliitossa on yksinkertainen, mutta kunnianhimoinen tavoite: että jokainen autismikirjon ihminen voisi elää hyvää ja omannäköistä elämää, Parviainen julistaa.

Hän toivoo, että tietoisuutta lisäämällä voidaan saavuttaa entistä autismimyönteisempi yhteiskunta, jossa “tunnetaan ja tunnistetaan autismikirjon moninaisuus”.

– Turhan usein yhteiskunnallisessa keskustelussa autismikirjon ihmiset nähdään puutteiden ja vikojen kautta. Me Autismiliitossa toivomme muutosta tähän ajattelutapaan. Meidän tulisi keskittyä autismikirjon ihmisten vahvuuksiin ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Autismi ei ole korjaamista vaativa vika, vaan olemisen tapa. Tällä viikolla jokainen voisi pysähtyä hetkeksi miettimään, miten toimimme, kun kohtaamme erilaisuutta, Parviainen sanoo.

Lähteet: Autismiliitto ry