Kirsikkapuun alla – Japanilaisia puupiirroksia 6.10.2022–15.1.2023

Näyttely Kirsikkapuun alla – japanilaisia puupiirroksia vie katsojan kiehtovalle matkalle Edo-kauden (1600–1868) Japaniin. Esillä on puupiirrostaidetta ajalta, jolloin Japanin kulttuurilla oli tilaa kehittyä omaleimaiseksi. Kansallisgallerialla on ainautlaatuinen yli 900 japanilaisen puupiirroksen kokoelma. Se koostuu Utagawa-koulukunnan taiteilijoiden, erityisesti aikakauden suurimpien mestareiden, kuten Kunisadan, Toyokunin ja Kuniyoshin puupiirroksista. Edellisen kerran kokoelmaa esiteltiin vuonna 2000. Nyt, yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen näitä puupiirroksia on ainutlaatuinen tilaisuus päästä ihailemaan Sinebrychoffin taidemuseossa. Näyttelyssä on esillä yli 140 teosta Kansallisgallerian kokoelmasta.

Kirsikkapuun alla

Kirsikkapuulla on erityinen merkitys japanilaisessa kulttuurissa; elämänkierto punoutuu kirsikkapuiden vuodenkiertoon. Vuoden tärkein juhla on hanami, kukkien katseleminen, joka ajoittuu kirsikkapuiden kukinnan alkamiseen. Kirsikkapuut ovat läsnä monissa kuva-aiheissa; viehkeät naishahmot kulkevat kirsikkapuiden alla ja kabuki-teatterin roolihahmojen taustalla kiertyvät kirsikkapuiden koristeelliset muodot. Puupiirrosten maailman kautta pääsemme kirsikkapuiden äärelle.

Ukiyo-e -puupiirrokset

Pääosa japanilaisesta puupiirrostaiteesta kuuluu taidetuotantoon nimeltään ukiyo-e,joka käsittää Edo-kauden aikana pääkaupunki Edossa (nyk. Tokio) suuresti suosittua taidetta.Puupiirrosten aiheissa ja tunnelmissa yleistyi ukiyo, käsillä olevaan hetkeen ja sen tarjoamiin elämyksiin tarttuminen. Puupiirroksissa ei kuvattu niinkään todellista, arkista maailmaa, vaan aikansa populaarikulttuuria ja haavemaailmaa. Termillä ukiyo-e käsitettiin aluksi kuvia kabuki -teattereista, geishoista ja teehuoneiden kaunottarista. Myöhemmin ukiyo-e -genreen liitettiin kaunotar- ja teatterikuvien lisäksi maisemat, samurait ja luontoaiheet.

Nykyajassa puupiirrosten estetiikka on edelleen kiehtovaa. Rytmikäs sommittelu, herkulliset väripinnat sekä voimakkaat ja herkät viivat kuljettavat katsetta. Nykykävijää ehkä puhuttelee myös ajatus hetkien ohikiitävyydestä ja ajan mukana kulkemisesta – elämän tarjoamiin tuokioihin on tärkeää pysähtyä.

Lähde: Sinebrychoffin Taidemuseo