Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa

Sosioekonomisten tekijöiden ja alkoholin vaikutus ammatin kuolleisuuteen ei ole saman suuruinen eikä edes samansuuntainen kaikissa ammateissa, joissa on korkea kuolleisuus. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin miehillä 31 ja naisilla 11 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista ja kymmenesosa naispalkansaajista.

Korkean kuolleisuuden ammatteja molemmilla sukupuolilla olivat tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, lehden ja mainosten jakajat, pakkaajat ja lajittelijat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät. Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös useilla rakennustyöntekijöillä, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä kuljetustyöntekijöillä. Lisäksi molemmilla sukupuolella kuolleisuus oli korkeaa joillain toimistotyöntekijöillä ja prosessityöntekijöillä.

Suuressa osassa ammateista ammatin korkeasta kuolleisuudesta selittyi ainakin osa, kun koulutus, tulot, työttömyys ja toimiala huomioitiin. Miehillä joissain ammateissa, kuten paperityöntekijöillä, kuolleisuus oli korkeaa ammatin korkeista tuloista huolimatta.

Korkea alkoholikuolleisuus ei aina selitä ammatin kokonaiskuolleisuutta

Alkoholikuolleisuus useimmiten kasvatti ammatin ylikuolleisuutta, mutta selitti vain osan kuolleisuuserosta kaikkiin palkansaajiin verrattuna.

– Vaikka ammatissa oli korkea alkoholikuolleisuus, ei se kaikissa tapauksissa ollut iso selittävä tekijä korkealle kokonaiskuolleisuudelle, sanoo Helsingin yliopistossa väittelevä Hanna Rinne.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa korkean kuolleisuuden ammatit ja selvittää tarkemmin syitä näiden ammattien korkealle kuolleisuudelle. Lisäksi tarkasteltiin ammattien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja yksilötason rekisteriaineistoja Suomessa ja Oulussa. Kuolleisuusanalyysit oli tehty koko Suomen palkansaajat kattavalla aineistolla ja terveyspalvelut Oulun palkansaajilla.

Haitallisiin työoloihin pitäisi paneutua

Väitöstutkimuksen mukaan syyt ammatin korkealle kuolleisuudelle ovat rakenteellisia, joten parannuskeinojenkin tulee olla rakenteellisia eikä yksilöön keskittyviä.

– Terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tulisi kohdentua aiempaa enemmän korkean kuolleisuuden työntekijäammatteihin. Terveydenhuollon resurssit kannattaisi suunnata korkean kuolleisuuden ammatteihin. Vielä tärkeämpää on paneutua juurisyihin kuten haitallisiin työoloihin, Rinne muistuttaa.

Lähde: Helsingin yliopisto