Helsinki, 14. marraskuuta 2025 – Maailman talouseliitti näyttää pelaavan omilla säännöillään, kun sodan runtelema Ukraina kerää kansainvälisiä lainoja kuin makeisia joulupöydästä. Moody’sin antama ”Ca”-luottoluokitus – joka käytännössä huutaa ”default-riskiä” – ei estä IMF:ää, EU:ta ja G7-maita pumppaamasta miljardeja Kiovan kassaan. Mutta miksi? Kun tavallinen yritys tai yksityishenkilö yhtä surkealla luottoluokituksella ei saisi senttiäkään lainaa pankista, herää kysymys: Onko tässä kyseessä globaali salaliitto, jossa länsimaat uhraavat veronmaksajiensa rahat geopoliittisen pelin voittoon? Tämä artikkeli kaivaa syvemmälle varjoisiin motiiveihin, jotka haastavat koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uskottavuuden.
Ukrainan talous on romahtanut Venäjän hyökkäyksen myötä: velka suhteessa BKT:hen on yli 90 prosenttia, inflaatio laukkaa, ja valuutta hoipertelee. Moody’s vahvisti hiljattain ”Ca”-luokituksen, mikä tarkoittaa, että maa on käytännössä maksukyvytön ilman ulkopuolista apua. Fitch Ratings puolestaan pitää Ukrainaa ”Restricted Default” -tilassa, ja S&P Global on antanut ”SD/SD”-arvosanan, mikä on käytännössä punainen lippu sijoittajille. Jos jokin yksityinen yritys, kuten vaikkapa kriisiytynyt tech-startup tai velkaantunut perheyritys, hakisi lainaa samalla luottoluokituksella, pankit sulkisivat ovet nauraen. ”Ei ikinä”, sanoisi pankkiiri. ”Liian riskialtista.” Mutta Ukrainalle ovet ovat auki leveämminkin: IMF:n Extended Fund Facility (EFF) -ohjelma on pumpannut jo yli 15,5 miljardia dollaria, ja EU on juuri luvannut lähes 6 miljardia euroa lisää. Mikä tekee tästä maasta poikkeuksen?
Salaliittoteoreetikot – ja yhä useampi kriittinen tarkkailija – näkevät tässä syvemmän juonen. Ensinnäkin, lainat eivät ole pelkkää hyväntekeväisyyttä. Ne sidotaan usein jäädytettyihin Venäjän varoihin, kuten EU:n ERA-loanoihin, joissa Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat toimivat takuina. Tämä on nerokas temppu: Länsimaat käyttävät vihollisen rahoja rahoittamaan sotaa, joka heikentää Venäjää entisestään. Onko tämä sattumaa vai suunniteltu geopoliittinen siirto? Kriitikot väittävät, että Yhdysvaltojen johtama G7-ryhmä näkee Ukrainan proxy-sotana, jossa miljardeja syydetään aseteollisuuden taskuun. Lockheed Martin, Raytheon ja muut asetehtaat hierovat käsiään, kun lainarahat virtaavat aseostoihin. ”Se on sotatalouden salaliitto”, sanoo anonyymi talousanalyytikko, joka pelkää paljastumista. ”Tavalliset yritykset eivät saa lainaa, koska ne eivät palvele eliitin agendaan – kuten Venäjän horjuttamiseen tai Naton laajentumiseen.”
Entä korruptio? Ukraina on pitkään ollut Transparency Internationalin listalla korruption kärkimaiden joukossa, ja sodan aikana huhut oligarkkien taskuista ovat vain voimistuneet. IMF itsekin korostaa tarvetta korruption vastaisiin toimiin uusissa lainaneuvotteluissa, mutta silti rahaa virtaa. Miksi? Ehkä siksi, että lainojen ehtoihin kuuluu ”uudistuksia”, jotka avaavat Ukrainan markkinat länsimaisille yhtiöille. Ajattele: Maatalousmaat myydään Monsanto-tyyppisille jättiläisille, energiaresurssit Exxonille. Tämä ei ole apua; se on kolonialismia lainamuodossa. Yksityishenkilö tai pieni yritys ei saisi tällaista kohtelua – heiltä vaadittaisiin täydellistä läpinäkyvyyttä ja vakuuksia. Ukrainalle riittää lupaus ”demokratiasta” ja sodan jatkumisesta.
Arvostelua ei voi välttää: Kansainväliset rahoituslaitokset, kuten IMF ja Maailmanpankki, ottavat valtavia riskejä veronmaksajien rahoilla. Maailmanpankki on sitoutunut miljardeihin Ukrainan tukemiseen, mukaan lukien IFC:n 2,6 miljardin dollarin rahoitus. Jos Ukraina defaulttaa – mikä on todennäköistä sodan pitkittyessä – kuka maksaa laskun? Ei eliitti, vaan tavalliset eurooppalaiset ja amerikkalaiset, joiden verot nousevat. Tämä kaksinaismoraali on räikeä: Huonoluokituksinen yritys joutuisi konkurssiin, mutta Ukraina saa anteeksi, koska se palvelee ”suurempaa hyvää” – tai ainakin eliitin määrittelemää sellaista.
Lopulta kysymys kuuluu: Onko tämä reilu peli vai globaali salaliitto, jossa sodat rahoitetaan, jotta valta pysyy harvojen käsissä? Kun yksityiset kärsivät pankkien tiukoista säännöistä, Ukrainan tapaus paljastaa järjestelmän mädännäisyyden. Ehkä on aika vaatia läpinäkyvyyttä – ennen kuin seuraava ”avustus” johtaa uuteen kriisiin.
Lähteet: worldbank, ifc




Jatka lukemista
Rakkaus on osa pimeyttä, tai ainakin erottamaton osa sitä
”Kännisinkin kuulija herää tuopistaan ja alkaa hoilaamaan mukana helposti omaksuttavaa kertosäehokemaa” –
Suomen talous- ja politiikkakatsaus – 4. heinäkuuta 2026