Datakeskusten sähkönkulutuksen kustannukset ja tonttien sekä tilojen hinnat Suomessa

Edelliseen artikkeliin täydennyksenä tässä käsitellään datakeskusten sähkönkulutuksen todellisia kustannuksia sekä tonttien ja tilojen hankintakustannuksia Suomessa. Nämä tiedot perustuvat tuoreisiin lähteisiin ja auttavat arvioimaan ulkomaisten sijoitusten kokonaisvaikutuksia talouteen. Datakeskukset ovat keskeinen osa ulkomaisten investointien buumia, sillä Suomi houkuttelee niitä viileällä ilmastolla, luotettavalla sähköverkolla ja kilpailukykyisillä hinnoilla. Kuitenkin kasvava kulutus herättää keskustelua hinnoista ja resursseista.

Datakeskusten sähkönkulutuksen kustannukset

Datakeskukset ovat suuria sähkönkuluttajia, ja niiden sähköntarve on jatkuvaa – usein 24/7. Suomessa on tällä hetkellä yli 40 datakeskusta, joiden yhteiskapasiteetti on noin 285 MW, ja kulutus vastaa noin 2 % koko maan sähköntarpeesta (noin 1,6 TWh vuodessa). Tulevat hankkeet voivat nostaa kapasiteettia jopa 1400 MW:iin vuosina 2025–2027, mikä nelinkertaistaisi kulutuksen noin 6 TWh:iin.

Sähkön hinta datakeskuksille

• Teollisuuden sähkön hinta: Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden sähkön keskihinta vaihteli 0,17–0,19 euroa/kWh. Tukkuhinta oli vuonna 2023 noin 5,647 senttiä/kWh (56,47 €/MWh), mikä on Euroopan kolmanneksi alhaisin. Suomi on houkutteleva maa edullisen sähkön ansiosta, ja datakeskukset hyötyvät myös uusiutuvista lähteistä, kuten tuulivoimasta.
• Sähkövero: Alle 5 MW:n datakeskuksille vero on tällä hetkellä 2,253 senttiä/kWh. Vuodesta 2026 alkaen datakeskukset siirtyvät yleiseen sähköveroluokkaan I, jolloin vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin/kWh. Tämä muutos tuo valtiolle noin 47 miljoonaa euroa lisätuloja vuodessa nykyisestä kulutuksesta, ja kasvun myötä yli 200 miljoonaa euroa.
• Operaattorien maksuvalmius: Suuret datakeskusoperaattorit ovat valmiita maksamaan jopa 10 senttiä/kWh, mikä on tuplasti nykyinen taso Suomessa. He tekevät pitkäaikaisia sopimuksia energiayhtiöiden kanssa kiinteään hintaan, mikä varmistaa saatavuuden.

Vaikutukset kuluttajiin ja yhteiskuntaan

Datakeskukset voivat nostaa sähkön keskihintaa kuluttajille, erityisesti jos kulutus kasvaa nopeasti ilman vastaavaa tuotannon lisäystä. AFRY:n selvityksen mukaan, jos kapasiteetti nousee 2500 MW:iin vuoteen 2030 mennessä, sähkön vuotuinen keskihinta voi nousta 10 %. Vuodessa voi olla noin 100 tuntia, jolloin lisähinta ylittää 50 senttiä/kWh, ja jopa 30 tuntia yli 90 senttiä/kWh. Toisaalta datakeskukset edistävät uusiutuvan energian investointeja, mikä voi pitkällä aikavälillä vakauttaa hintoja. Kriitikot, kuten valtiovarainministeri Riikka Purra, varoittavat, että veronmaksajat eivät voi tukea jättiyhtiöiden kulutusta loputtomasti, ja hinnat voivat nousta kuten Irlannissa.

Tonttien ja tilojen hinnat datakeskuksille

Datakeskukset vaativat suuria tontteja, usein teollisuusalueilta, joissa on hyvä sähköverkko ja jäähdytysmahdollisuuksia. Suomessa on yli 50 rakentamisvalmista datakeskussivustoa, ja kilpajuoksu tonteista on käynnissä – jopa sata hanketta kilpailee sopivista paikoista. Tonttien hinnat vaihtelevat sijainnin mukaan: pohjoisessa ja idässä ne ovat edullisempia kuin Helsingissä, jossa hinnat voivat olla 30 % korkeampia.

Esimerkkejä hankintakustannuksista

• Microsoft Vihti: Ostettiin tonttimaata lähes 90 miljoonalla eurolla. Rakennusoikeus 152 000 kerrosneliötä, hinta noin 200 euroa/kerrosneliö. Alueelle neljä rakennusta, yhteispinta-ala 60 000 neliötä, huipputeho 220 MW.
• DayOne Lahti (Kiveriö): 1,2 miljardin euron datakeskus 10 hehtaarin tontille entiselle teollisuusalueelle. Investointi sisältää rakennukset ja infrastruktuurin.
• AmpTank Utajärvi: Suunniteltu 700–900 miljoonan euron investointi 100 MW:n datakeskukseen Mustikkakankaan teollisuusalueelle.
• Google Kajaani ja Muhos: Ostettiin 1400 hehtaaria maata 27 miljoonalla eurolla valtion metsähallitukselta. Maanomistajille maksettiin moninkertaisia hintoja verrattuna metsätalouskäyttöön, jopa miljoonatilit.
• Yhteensä suurhankkeet: 14 suurta datakeskusta varten on ostettu maata yli 195 miljoonalla eurolla. Keravalla suunnitellaan 140 000 kerrosneliön aluetta, Loviisassa tonttivaraus 15 000 euron maksulla yhdeksäksi kuukaudeksi.

Kustannusten kokonaisuus

Tonttien lisäksi tilojen rakentamiskustannukset kattavat sähköinfrastruktuurin, mekaanisen jäähdytyksen ja rakennustyöt. Tyypillinen investointi sisältää:

• Sähköinfrastruktuuri: UPS-järjestelmät, generaattorit jne.
• Mekaaninen infrastruktuuri: Jäähdytys (Suomessa hyödynnetään kylmää ilmastoa, säästö jopa 50 %).
• Rakentaminen: Korkeat kustannukset, Suomessa rakennusala supistui 11 % vuonna 2024, mikä nostaa hintoja.

Datakeskukset tuovat hyötyjä, kuten työpaikkoja (rakentamisvaiheessa yli tuhat, valmiina kymmeniä) ja kiinteistöveroja kunnille. Kuitenkin nopea kasvu voi kuormittaa verkkoa ja nostaa hintoja, jos joustoa ei ole. Hallitus valmistelee tukimallia kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Johtopäätös: Hyödyt vs. kustannukset

Datakeskukset maksavat sähköstä kilpailukykyisesti, mutta vero- ja hintanousut voivat muuttaa tilannetta. Tonttien hinnat vaihtelevat miljoonista satoihin miljooniin hankkeesta riippuen, ja kokonaisinvestoinnit nousevat miljardeihin. Suomelle tämä tarkoittaa kasvua, mutta myös riskejä sähkön hinnoissa ja resursseissa. Tasapainoinen politiikka on avain, jotta hyödyt eivät valu ulkomaisille yhtiöille kansan maksaessa laskua.