OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Tietokirja kertoo murhaamisen kiehtovasta maailmanhistoriasta

Tappo voidaan tehdä hetken mielijohteensa, mutta murhalle on aina syynsä

Murhat lumoavat ja kauhistuttavat. Todellisuudessa länsimaiden henkirikosten määrä on vähentynyt vuosisatoja, mutta media ja viihdeteollisuus tarjoilevat silmillemme murhia isku iskulta, luoti luodilta ja viilto viillolta. Pahuus myy.  

Historian murhat kertovat murhan historiasta. Oliko ensimmäinen tunnettu murha Abelin surma vai jäämies Ötzin väkivaltainen kuolema? Miksi väkijoukko repi filosofi Hypatian hengiltä? Kuuluuko entisen KGB-mies Litvinenkon kuolema samaan jatkumoon renessanssiruhtinaiden myrkytysmurhien kanssa? Miten joku murhataan kaksi kertaa? Rakastammeko sarjamurhaajia? Onko kuolemantuomio murha oikeuden valepuvussa? Milloin murha ei ole rikos? Entä mitä sanalla rikos on tarkoitettu eri vaiheissa murhaamisen maailmanhistoriaa? Teoksessa esitellään kuuluisien murhien taustoja Joan d’Arcin oikeusmurhasta valtiollisiin murhakoneistoihin Venetsiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. 

Toisen terroristi tai salamurhaaja on toisen sankari, tyranninmurhaaja tai uskonsoturi. Murhalla on syynsä, olkoon ne valtiollisia, uskonnollisia, poliittisia, henkilökohtaisia tai intohimoisia. Monesti murhien taustalta löytyvät ne tavalliset tarinat – valta, raha, pelko tai itsetuhoisuus. 

Petri Pietiläinen on palkittu kotkalainen tietokirjailija. Docendo on ottanut useita painoksia hänen teoksistaan Yksi rykmentti, sata tarinaa ja Junnu Vainio – sellaista elämä on. Hän on julkaissut myös mm. teokset Koirien maailmanhistoria ja Kissojen maailmanhistoria.

Petri Pietiläisen: Murha joka ei ollut rikos – Historiaa isku iskulta (Docendo 2019), sidottu, 332 sivua.