OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Lasten ja perheiden tilanne koronakriisin aikana — aihetta huoleen on

Kuvituskuva

Kuten kaikki katastrofit, myös koronaepidemia vaikuttaa eniten heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja perheisiin. Vähävaraiset ja hauraassa asemassa olevat lapset ovat yksi tällainen ryhmä. Sosiaalihuollon olisikin erityisen tärkeää toimia hyvin tällaisena aikana. Mutta juuri nyt kaikki asiat tuntuvat olevan muutenkin sekaisin, käytännöt muuttuneet ja apua on tarvitsijoille entistäkin hankalampi ja hitaampi saada. Tällä hetkellä, kun niin monet aikuiset ovat siirtyneet työpaikoilta etätöihin kotiin, ja koululaiset opiskelevat kotoa käsin, on havaittavissa selkeä ero vähävaraisten ja hyvin toimeentulevien perheiden välillä. Perheiden varallisuuserot suurenevat kriisiaikaan, sillä monella aikuisella tulot vähenevät tai loppuvat jopa kokonaan. Toimeentuloon liittyvä huoli voi kiristää ilmapiiriä niissä perheissä, joissa lomautukset ja yt-neuvottelut uhkaavat vanhempien työpaikkoja. Ja juuri tällaisena aikana kun lapset ovat kotiopiskelussa, pitäisi tehdä ruokaa päivittäin enemmän kuin silloin, kun lapset ovat päivän koulussa. Monen lapsen ainoa lämmin ateria päivässä on ollut koulun tarjoama ruoka. 

Etäopiskelu eriarvoistaa?

Etätyöt ovat usein ainakin osittain arkipäivää korkeastikoulutettujen ihmisten ammateissa. Lukuun ottamatta tietenkään esimerkiksi operoivia lääkäreitä ym. Hieman karrikoidusti luokitellen, useat matalammin palkatut alat vaativat päivittäistä työntekijän läsnäoloa, oli koronakriisi tai ei. Vaikka koululaisen opiskelu onkin virallisesti koulun vastuulla, eikä vanhempien, tutkimusten mukaan korkeammin koulutetut vanhemmat osallistuvat keskimäärin enemmän lastensa koulunkäyntiin. Varakkaammasta perheestä myös todennäköisemmin löytyy erilaisia etäopiskelussa auttavia laitteita ja tietokoneohjelmia. Kotikoulu saattaa vaatia ylimääräisiä hankintoja opiskelun tueksi. Niillä vanhemmilla, joilla ei ole pelkoa työpaikkansa menetyksestä, on eri paineita, kun kotona täytyy ehtiä omien töiden lisäksi valvomaan lasten etäkoulua, laittamaan ruokaa ja huolehtimaan, että muuttunut arki sujuu. Isovanhempien apu jää nyt saamatta, koska he kuuluvat riskiryhmään. Etenkin monilla yksinhuoltajilla, tämä kuormittaa varmasti lisää. 

Arki voi turvata monen lapsen elämää

Joillakin lapsilla koulu on saattanut tarjota hänelle myös sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Epidemian aikana lisäksi iltapäiväkerhot ja nuorisotilat ovat kiinni eli myös harrastustoiminta on poissuljettu. Kaikille koti ei ole maailman turvallisin paikka. Surullisesti tilastot kertovat, että perheväkivalta on paljon yleisempää Suomessa, kuin monessa muussa EU-maassa. Tämän huomioon ottaen elämän rajoittaminen monella nyt vain kotipiiriin ei ole niin hyvä asia. Koronaepidemian aikaan kaikki ovat olleet huolissaan terveydenhuollon kestävyydestä. Sosiaalihuollon kantokyky olisi myös erittäin tärkeää turvata. Sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa jo aikana ennen koronaa ja tulevien viikkojen ja kuukausien aikana lastensuojelun työntekijöiden työkuorma tulee todennäköisesti vielä lisääntymään. Lapsista ja niistä lapsiperheistä, joihin koronaviruksen vaikutukset iskevät voimakkaimmin, tulisi olla huolissaan. 90-luvun lamasta tiedetään, että kriiseillä on etenkin lasten ja nuorten hyvinvointiin pitkäkantoiset vaikutukset.

Ongelmat jäävät huomaamatta

Sosiaalityön ammattilaiset ovat huolissaan siitä, miten koronarajoitukset suojelevat riskiryhmiä, mutta monia lapsiperheitä ja yksinäisiä ihmisiä ne kuormittavat. Yksinäisten ihmisten ja perheiden pahoinvoinnin on havaittu kasvavan. Lasten asema on hyvin huolestuttava, koska ilmapiiri kiristyy kodeissa, elämänpiirin supistuessa neljän seinän sisälle. Monesti aikuiset saattavat pinnan kiristyessä purkaa pahaa oloaan lapseen. Tällä hetkellä silti lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt. Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Juha Hämäläisen mukaan tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että lasten hätä olisi todellisuudessa vähentynyt. Suomessa merkittävä osa lastensuojeluilmoituksista tehdään kouluista ja päiväkodeista. Nyt osa niistä on suljettu, ja auki olevatkin toimivat vain osittain. Osa lasten ja perheiden suojelun tarpeesta ei siis tällä hetkellä tule viranomaisten tietoon.

14.5. koulut aukeavat pariksi viikoksi. Jakaa mielipiteitä

Kun koulujen pariksi viikoksi avaamista ennen kesälomia pohdittiin, oli näkökulmassa vastakkain turvattomien perheiden lasten kohtalo ja opettajien kuolemanpelko. Koulujen hetkeksi avaamisessa ennen kesälomia, kyse on sosiaalipoliittisesta ratkaisusta. Jonkun viranomaisen — tässä tapauksessa opettajan — halutaan näkevän kaikki lapset ja nuoret kahden kuukauden tauon jälkeen ja arvioivan, voivatko nämä hyvin. Etäopiskelujakson aikana osa lapsista ja nuorista on kadonnut opettajiltaan. He eivät vastaa viesteihin tai puheluihin, eikä Wilmasta löydy merkintöjä. Näistä lapsista on nyt erityinen huoli. Koulujen avaaminen mahdollistaa heidän näkemisensä vielä ennen kesää — on hyvä nähdä miten he voivat. Lasten oikeuksien näkökulmasta päätös oli koko ajan, että koulut on avattava, vaikka lähiopetusta ehdittäisiin antaa vain yksittäisiä viikkoja. On toki myös lapsia, joille etäkoulu on ollut hyvä asia ja paluu lähiopetukseen voi myös olla rankka esimerkiksi keskittymishäiriöstä kärsiville koululaisille. Lapsille tärkeitä ja heidän oikeuksiinsa kuuluvia lähiopetuksen lisäksi ovat kuitenkin kouluympäristö ja kaverit. Kouluun pääseminen tuo turvaa ja rakennetta arkeen etenkin heikossa asemassa oleville lapsille.