Ikää jo yli kuusikymmentä

Ikää jo yli kuusikymmentä

ja vieläkin sitä haluaa 

elämäänsä hämmentää.

Kolme sukupolvea saman katon alla,

ruuanmuruja on kaikkialla.

Kakkavaippoja…lelujakin lattialla,

koiranruokaa maton alla.

Joku kysyi miten tuon kaiken kestää,

voisiko sen jotenkin estää?

Hetkinen…entä kun, tämä ei enää jatku?

Entä, kun loppuu tämä sotku?

Siihen kai sitten pitää tottua,

sydämeen se taitaa silti sattua.

Jonkun mielestä onnea outoa,

johon minä, halusin vielä joutua.