Tarja Halonen puhui koulutus- ja työmaailman tasa-arvon tilasta Mimmit koodaa-webinaarissa

#mimmitkoodaa-tapahtuma 23.4. pyrkii jälleen rohkaisemaan naisia ohjelmistoalalle sekä peräänkuuluttaa tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia kaikille. Webinaarina järjestetyn tapahtuman pääpuheen piti tänä vuonna presidentti Tarja Halonen. Puheessaan presidentti Halonen muun muassa tarkasteli tasa-arvon tilannetta Suomen koulutus- ja työmaailmassa.

–Vahvuudet ovat luontaisia mielenkiinnon kohteita ja taipumuksia, joita sitten ympäristölliset tekijät, kuten yhteisö, koulumaailma, perhe, sinä tai minä joko tuemme tai hiljennämme. Monella meistä on myös vahvuuksia, joita emme oikeastaan tiedä tai tiedosta. On kuitenkin väärin luulla, että ne vahvuudet asettuisivat luonnollisesti sukupuolen määräämiin lokeroihin, ihmiset kun ovat erilaisia, sukupuolesta riippumatta, presidentti Halonen totesi puheensa aluksi.

Hän nosti Suomen esiin yhtenä tasa-arvon esimerkkimaista. Suomi antoi naisille äänioikeuden ensimmäisten maiden joukossa ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa. Presidentti Halonen kuitenkin painotti, etteivät poliittiset saavutukset aina heijastu suoraan ihmisten arkitodellisuuteen. Esimerkiksi työmaailmassa tasa-arvokehitys laahaa selvästi perässä.

– Lainsäädännöt muuttuvat joskus ärsyttävän hitaasti, mutta ne asenteet, ne voivat elää vielä sitkaammin, presidentti Halonen huomautti.

Stereotypiat syötetään jo kouluissa

Suomessa tyttöjen koulutuksen eteen on tehty paljon työtä, mutta presidentti Halonen muistutti, että sukupuolten väliset erot näkyvät edelleen tänä päivänä kouluissa. Ajatus, että pojat ovat parempia matematiikassa ja tekniikassa ja tytöt hyviä kielissä, on juurtunut syvään. Tyttöjen lahjakkuus “poikien aineissa” jää helposti huomiotta ja se heijastuu lopulta myös työelämään. Asenteet kouluissa vaikuttavat tyttöjen uravalintoihin, eikä ole sattumaa, että naiset eivät hakeudu tekniikan aloille.

– Ammattivalinnat eivät ole aina vain yksilön omasta mielenkiinnosta kiinni. Kiinnostus ja mahdollisuudet voivat törmätä stereotypioiden luomiin asenteisiin. Se on suuri menetys yhteiskunnalle, mutta myös karhunpalvelus ihmiselle itselleen. Jokaisen meistä tulisi saada seurata omia tavoitteitaan ja toteuttaa itseään myös ammatillisesti haluamallaan tavalla, ilman yhteiskunnallisten rakenteiden tai normien ohjailua, presidentti Halonen lausui.

Maailma digitalisoituu huimaa vauhtia ja presidentti Halosen mukaan on tärkeää, että naiset ovat mukana muutoksessa.

– Tietotekniikka on oiva esimerkki miesvaltaisesta alasta, vaikka kiinnostusta siihen löytyy myös naisilta. Ja niin kuin tiedämme, kyse ei ainakaan ole kyse naisten kyvystä oppia.

Presidentti Halosen puheesta nousikin esiin selvä viesti; stereotypioiden tunnistaminen ja niihin perustuvien ajatusmallien murtaminen koulutuksen varhaisessa vaiheessa on ensisijaisen tärkeää työelämän tasa-arvon kannalta.

– Oman pätevyyden jatkuva todisteleminen, no, ei se nyt ainakaan mukavaa ole, sanoisin suoraan, että joskus aika epämukavaa, mutta lopulta se palkitsee. Ensinnäkin oman tienne valinnassa se on valttia, ja sitten toisaalta, ajatelkaa asiaa näin; teistä voi tulla roolimalleja monille muille tytöille.