Tuntuuko olo alavireiseltä vaikka kaamosaika on jo selätetty? Pandemia-aika näkyy henkisessä hyvinvoinnissa

Miten voit tänään? Tuntuuko koko talven kestänyt kaamosväsymys yhä vain jatkuvan? Siinä tapauksessa et ole yksin. Kuukausikaupalla jatkunut etätyöputki ja sosiaalisen elämän rajoittaminen näkyvät tylsistymisenä monen arjessa. Kuten psykologi Adam Grant selittää The New York Times -lehden artikkelissaan, pandemia-aikaa on leimannut yleinen alavireisyys ja apaattisuus.

Yli vuoden kestänyt pysähtyneisyyden tila heijastuu ihmisten hyvinvointiin ja mielialaan. Kuten Grant kirjoittaa, apatiassa ei ole kyse varsinaisesta mielenterveyden häiriöstä, vaikka joitakin samankaltaisia oireita saattaa ilmetä. Ajan kanssa alentunut hyvinvointi voi johtaa vakavampiin ongelmiin. Esimerkiksi Italiassa pandemia-aikana apatiaa kokeneilla terveydenhuollon työntekijöillä todettiin kolme kertaa suurempi riski sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön.

Vaikka rokotteet tarjoavat jo toivoa, liittyy tulevaisuuteen yhä paljon epävarmoja tekijöitä. Onkin tärkeää tunnistaa ja käsitellä omat negatiiviset tunteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin oireilu pitkittyy. Kognitiiviseen neurotieteeseen perehtynyt tohtori Christian Jarrett jakaa Vogue UK:ssa neuvonsa siihen, kuinka apatiasta pääsee irti. Mikäli ongelmat kuitenkin jatkuvat, on niihin syytä hakea ammattiapua.

Mistä apatian tunnistaa?

– Apatiaa määrittelee positiivisten tunteiden, kuten ilon, ylpeyden ja toivon, vähäisyys. Tiedämme, että positiiviset tunteet ovat tärkeitä sekä henkisen että fyysisen terveytemme kannalta. Jos tämä jatkuu pitkään, on henkilöllä suurempi riski sairastua masennukseen tai stressiin liittyviin terveysongelmiin, tohtori Jarrett varoittaa.

Suuri osa meistä tuntee olonsa ajoittain alavireiseksi ja kuka tahansa voi kokea apatiaa. Pandemia-aika on kuitenkin laittanut sellaisetkin ihmiset koville, jotka yleensä kokevat henkisen hyvinvointinsa olevan hyvällä tolalla.

– Pitkään jatkunut sosiaalinen eristyneisyys, koettu suru tai työpaikan menetys lisäävät apatian todennäköisyyttä. Jonkinasteinen hallinnan tunne elämästä on tärkeää henkisen hyvinvointimme kannalta. Lisäksi tarvitsemme ihmiskontakteja, tohtori Jarrett selittää.

Kun hallinnan tunne ja sosiaaliset kontaktit katoavat, on apatian riski huomattava, vaikka varsinaiselta masennukselta onnistuisikin välttymään.

– Ihminen saattaa tietää, ettei ole varsinaisesti masentunut, mutta samalla tuntea, ettei myöskään nauti elämästä ja optimistisuus tulevaisuuden suhteen tuntuu haastavalta, tohtori Jarrett huomauttaa.

Kuinka irti apatiasta?

– Jos huomaat, että on kulunut hyvän aikaa siitä, kun olet viimeksi nauranut tai tuntenut iloa, jos huomaat vältteleväsi sosiaalisia kontakteja ja jos sinulla on vaikeuksia tehdä tulevaisuudensuunnitelmia, saattaa olla, että sinä tai läheisesti kärsitte apatiasta, hän toteaa.

Läheisten tuki on tärkeää, vaikka fyysisiä kontakteja kehotettaisiinkin välttämään.

– Kysy ystäviltä tai sukulaisilta, oletko heidän mielestään ollut oma itsesi viime aikoina. Jos olet pikku hiljaa luisunut apaattiseen tilaan, et välttämättä huomaa sitä itse, mutta muut kenties huomaavat. Tarkkaile myös itse ystäviesi ja perheesi vointia, tohori Jarrett neuvoo.

Apaattinen olotila saattaa vähentää haluamme osallistua erilaisiin aktiviteetteihin ja hakea sosiaalisia kontakteja. Tämä pahentaa ongelmaa entisestään. Tohtori Jarrettin mukaan lamaannuksesta pääseekin parhaiten eroon, kun pakottaa itsensä takaisin niiden asioiden pariin, jotka ovat aiemmin tuoneet itselle iloa.

– Panosta yhteydenpitoon perheen ja ystävien kanssa niin paljon kuin Covid-19-rajoitukset sallivat. Etsi uusia tapoja kokea iloa. Palauta hallinnan tunne rakentamalla rutiineja. Suunnittele tulevaisuutta, vaikka ei siltä tuntuisikaan, tohtori Jarrett luettelee.

Ennen kaikkea, yritä pitää kiinni positiivisista tunteista.

– Mieti, millaisia hyviä puolia “uuteen normaaliin” liittyy. Ole luova, sillä voit löytää tapoja elää omien arvojesi mukaista elämää myös käynnissä olevan pandemian ja rajoitusten aikana. Ole lempeä itsellesi ja auta muita, jos vain voit. Yksi palkitsevimmista ja mielekkäimmistä kokemuksista elämässä on, kun saat olla muiden ihmisten tukena, tohtori Jarrett muistuttaa.

Lähteet: The New York Times, Vogue UK