OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Keräsitkö sinäkin kukkia tyynyn alle? Jumalattarista kirjoittava Eeva Maria Leino tietää, miksi luonto on vahvasti läsnä juhannustaioissa

Keskikesä on suorastaan taianomaista aikaa, kun luonto on kukkeimmillaan ja valoa riittää. Juhannusta onkin pidetty otollisena hetkenä suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluville taioille, joilla on tavoiteltu puolisoa, varallisuutta ja hyvää terveyttä. Kasvituntija, hyvinvointivalmentaja ja kirjailija Eeva Maria Leino tietää, että juhannukseen liittyy paljon taikauskoa ja silloin myös ihmisten suhde suhde luontoon korostuu.

Voimaa kasveista

Esikoiskirjassaan Paluu jumalattaren luontoon Leino tutkailee suomalaisten jumalattarien mytologiaa ja taikoja, jotka ammentavat voimaa luonnosta. Myös juhannustaioissa luonto on vahvasti läsnä. Neidot keräävät kukkia tyynynsä alle, kierivät alastomina niityillä ja kylpevät luonnonvesissä. Leino itsekin imee kesällä itseensä luonnon taikavoimia.

– Teen keskikesän tienoilla spontaaneja taikoja. Eilen kävin yöuinnilla läheisellä Karhulammella ja annoin muinaisten tapojen mukaisesti lammen haltijalle lahjaksi hopeaa laulun ja kukkien saattelemana. Jokainen lammen pintaan laskettu kukka symboloi yhtä toivetta, hän paljastaa OHO TV:lle.

Kasvit kuuluvat juhannustaikoihin ja erilaisilla kasveilla uskotaan olevan erilaisia voimia. Leino pyrkii työssään rohkaisemaan naisia (ja miksei toki muitakin) katsomaan kasvimaailmaa uusin silmin. Kirjassaan hän tarjoaa käytännönläheistä tietoa villiyrteistä ja muista luonnon antimista, joista syntyy parantavia öljyjä ja lemmenrohtoja.

– Opin, että luontomme kasvit ovat kuin portteja meidän ja luonnon maagisen voiman välillä, hän kertoo Free To Heal-sivustolla.

Juhannustaioista perinteisin lienee kerätä seitsemän erilaista kukkaa tai yrttiä tyynyn alle juhannusyöksi. Näin tuleva sulho tai morsian näyttäytyy unessa. Leinon mukaan Suomen kesäinen luonto tarjoaa yllin kyllin aineksia loitsimiseen ja taikakukkien valinnassa saa hänen mukaansa käyttää mielikuvitusta.

– Perinteisesti juhannukseen ovat kuuluneet tiettävästi ainakin juhannusruusut, metsäkurjenpolvet, koivunlehdet, pihlajan oksat ja luonnonkukat, joita tähän aikaan kasvaa. Minä kannustan aina luovuuteen ja kekseliäisyyteen juhannustaioissa.

Naisten yhteys luontoon

Ennen nykyisenlaista juhannusta Suomessa vietettiin Ukon juhlaa, josta monet uskomukset ja yhä juhlaan kuuluvat perinteet juontavat juurensa.

– Koen, että Ukon vakat, joita vietettiin vapun tienoilla, olivat laskeutumista hedelmällisyyteen ja runsauteen, kun taas Ukon juhla oli kaiken sen yltäkylläisyyden ja hekumallisen kauneuden juhlistamista. Lähiaikoina on ukkostanut ja se on tuonut mieleeni Lönnrotin muistiinpanot Ukon ja hänen puolisonsa, Raunin, rakastelusta, jolloin taivaat helskyivät. Mielestäni keskikesän juhlaan kuuluu hedelmällisyyden juhliminen ympäröivän luonnon monimuotoisuuden kera, Leino selittää.

Vaikka monet muinaiset uskomukset ovat painuneet unohduksiin, ovat yölliset taiat säilyneet hauskana juhannusperinteenä aina tähän päivään saakka. Taikoja on moneen lähtöön, mutta suuri osa niistä liittyy puolison etsimiseen. Taikoja ovatkin perinteisesti tehneet nuoret neidot.

– Uskoisin naisten olevan suuressa osassa pääosassa, koska naiset ovat olleet naitettavan roolissa ja näin heidän on pitänyt toivoa kohdalleen suotuisaa puolisoa, Leino arvelee.

Toisaalta naisilla on myös erityinen yhteys luontoon; juuri naiset ovat perinteisesti kantaneet luontoon ja kasveihin liittyvää viisautta ja jakaneet sitä toisilleen sukupolvesta toiseen. Leino uskoo, että juuri siksi myös suomalainen mytologiamme vilisee voimakkaita naishahmoja jumalattarista hengettäriin.

– Naisilla on varmasti yhteys luontoon siinä missä mieskin sen voi kokea, mutta naisille on annettu kannettavaksi luomisen voima, kyky luoda elämää. Se yhdistää heidät hyvin autenttisesti ympäröivään luontoon. Luonto hengittää, kasvattaa ja vaalii elämää, jota nainenkin voi sisällään luoda. 

Lähteet: Free To Heal