OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: THL, Aleksi Malinen

Mika Salminen: Suomen huumepolitiikka kaipaa merkittävää uudistamista

Valitettavasti uusimmat tiedot osoittavat, että Suomi on EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. Suomen huumepolitiikkaa onkin muutettava merkittävästi, katsoo THL:n johtaja Mika Salminen. Salmisen mukaan Suomessa on menneiltä vuosilta hyviä kokemuksia politiikasta, jossa huumeita ei hyväksytä, mutta jolla ei myöskään turhaan aiheuteta lisää vahinkoa huumeiden käyttäjille ja koko yhteiskunnalle.

– Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on osoitus huumepolitiikan ja koko yhteiskunnan epäonnistumisesta. Huono kehitys pitää saada käännettyä, ja se ei tapahdu itsestään, Salminen sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomi on moniin muihin maihin verrattuna jälkijunassa huumeisiin liittyvissä toimissa. Positiivista on, että sosiaali- ja terveysministeriö uudisti keväällä 2021 päihde- ja riippuvuusstrategian, jonka edellinen versio alkoi olla muutaman vuosikymmenen takaa.

– Strategia ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös konkreettinen suunnitelma, jossa listataan uusia toimia huumeiden käytön ja haittojen ehkäisemiseksi ja määritellään, kuka tai mikä taho niistä vastaa, Salminen sanoo.

Matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet, naisille ja vähemmistöille suunnatut erityispalvelut, mahdollisuus vaihtaa käyttövälineet puhtaisiin, valvotut käyttöhuoneet, käyttäjille ja heidän läheisilleen jaettava yliannostuslääke ja jopa ainetunnistus, Salminen listaa keinoja, joilla huumehaittoja voitaisiin vähentää.

Lisäksi hän penää nykyistä parempaa hoitoa kaksoisdiagnoosin kanssa kamppaileville.

– Päihdeongelmat liittyvät hyvin usein mielenterveysongelmiin. Usein unohdetaan, että monet, joilla on addiktiosairaus, on myös muita sairauksia, jotka aiheuttavat suuria elämänhallinnan vaikeuksia.

Salmisen mukaan huumeiden käyttöön pitää puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.

– Käytön rangaistavuudesta pitää uskaltaa luopua, sillä rangaistukset eivät estä käyttöä vaan sysäävät ihmiset vain entistä pahemmin syrjään. Virkavallan resurssit kannattaa käyttää ammattimaisten rikollisten myyjäorganisaatioiden pysäyttämiseen, hän jatkaa.

Asennemuutos tarpeen

Salminen korostaa, että huumeiden käytön ja haittojen ehkäisyyn pitää panostaa jo nyt sote-uudistuksen yhteydessä, mutta myös tulevissa hallitusohjelmissa. Myös eri järjestöjen osaamista kannattaa vastedeskin hyödyntää.

– On olemassa vaara, että päihde- ja addiktiosairauksista kärsivät jäävät haasteellisena väestöryhmänä sote-uudistuksessa jalkoihin. Jo nyt näyttää siltä, että koronavuosina hoitoon ohjattiin tuhansia asiakkaita vähemmän kuin aiemmin, vaikka samaan aikaan huumeiden käytön indikaattorit ovat olleet voimakkaassa kasvussa, hän sanoo.

Salmisen mukaan päihteisiin liittyvä keskustelu kertoo siitä, miten suomalainen yhteiskunta kohtelee erittäin heikossa asemassa olevia jäseniään.

– Vaikuttaa siltä, että asenteet vaikeassa asemassa olevia kohtaan ovat koventuneet. Huumeiden käyttöön liittyvän häpeän ja syrjinnän vähentäminen edistäisi varhaista puuttumista ja oma-aloitteista hoitoon hakeutumista. Se on myös ihmisoikeuksien ja perusarvojemme mukaista.

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen vaatii alueellista yhteistyötä

Salminen siirtyi syyskuun alussa johtamaan THL:n hyvinvointivaikuttajat-osastoa. Aiemmin hän työskenteli terveysturvaajat-osaston johdossa ja vastasi muun muassa THL:n koronatoimista.

Merkittävä osa hyvinvointivaikuttajien asiantuntijoiden ja tutkijoiden työstä koskee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa.

THL toimii tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa sote-palvelujen kehittämisessä. Lisäksi THL tutkii esimerkiksi sote-rahoitusta ja seuraa uudistuksen vaikutuksia.

– Kyseessä on jättimäinen rakenteiden, toimintatapojen ja koko ajattelutavan muutos, jonka ensisijainen tavoite on parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Uudistuksessa on muistettava, että väestön hyvinvointi syntyy pääosin arjessa koko yhteisön voimin. Siksi alueellista yhteistyötä tarvitaan myös tulevaisuudessa hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, työpaikkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, Salminen sanoo.

THL selvittää työterveyshuollon roolia

Sote-uudistuksesta jätettiin pois työterveyshuollon yleisiä eli muita kuin työperäisiä sairauksia ehkäisevä ja hoitava osa.

Salmisen mielestä työterveyshuollon asemaa pitää selvittää, sillä pirstaloitunut terveysjärjestelmä erivertaistaa ihmisiä merkittävästi ja on pitkällä tähtäimellä kallis.

– THL tekee oman selvityksen työterveysjärjestelmän roolista sote-järjestelmässä. Tarkastelemme myös, mitä oppeja tästä sekä työikäisten että terveydenhuollon ammattilaisten parissa suositusta mallista kannattaisi ottaa sote-järjestelmässä laajempaan käyttöön, hän päättää.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL