OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Kuva: pexels.com

Tutkijat selvittivät vihdoin, miksi sairastumme helpommin flunssaan talvella

Julkinen liikenne on täynnä yskiviä ja aivastelevia ihmisiä ja töissä kaikki tuntuvat olevan sairauslomalla. Kyllä vain, kesän huolettomat päivät ovat muisto vain, sillä kaikkien vihaama flunssakausi on taas täällä. Vaikka viruksia ja bakteereita on ilmassa ympäri vuoden, sairastamme enemmän flunssia ja nyt myös koronaa silloin, kun ulkona on kylmä. Nyt tutkijat ovat vihdoin löytäneet biologisen syyn sille, miksi kärsimme hengitystieinfektiosta juuri talvisin.

The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa, että kylmä ilma itsessään vahingoittaa nenän immuunisoluja. Tutkimuksen mukaan nenän sisäisen lämpötilan alentaminen vain viidellä celsiusasteella tappaa lähes 50 prosenttia miljardeista sieraimissa sijaitsevista, viruksia ja bakteereja torjuvista soluista.

– Ilmojen kylmeneminen liittyy virusinfektioiden yleistymiseen, sillä olet käytännössä katsoen menettänyt puolet vastustuskyvystäsi jo tuon pienen lämpötilassa tapahtuvan pudotuksen myötä, selittää Massachusetts Eye and Ear -sairaalan otolaryngologian translaatiotutkimuksen johtaja sekä Harvard Medical School Bostonin apulaisprofessori Benjamin Bleier uutissivu CNN:lle.

Kylmä vaikuttaa nenän immuunipuolustukseen

Kun virus tai bakteeri tunkeutuu nenään, siellä toimivat immuunisolut ryhtyvät välittömästi toimiin. Ne alkavat valmistaa solunulkoisia vesikkeleitä (extracellular vesicles, EV).

– EV:t eivät voi jakautua kuten solut, mutta ne ovat kuin pieniä miniversioita soluista, jotka on erityisesti suunniteltu tappamaan nämä virukset. EV:t toimivat houkuttimina. Hengittäessäsi virusta sisään, se tarttuu solujen sijaan näihin houkuttimiin, Bleier selittää.

Nenän eritteissä (suomeksi räässä) EV:t taistelevat virusta vastaan ja pyrkivät eväämään siltä pääsyn soluihin.

Bleier sekä Bostonin Northeastern Universityn farmaseuttisten tieteiden osastoa johtava Mansoor Amiji tiimeineen havaitsivat, että kun nenä joutuu hyökkäyksen kohteeksi, se lisää solunulkoisten vesikkelien tuotantoa 160 prosentilla.

Selvittääkseen, mitä kylmä tekee nenän immuunipuolustukselle, tiimi altisti neljä osallistujaa 4,4 celsiusasteen lämpötilalle 15 minuutin ajan. Tämän jälkeen he mittasivat, mitä osallistujien nenäonteloissa oli tapahtunut.

– Havaitsimme, että kylmälle ilmalle altistumisen seurauksena nenän sisänen lämpötila saattaa laskea jopa viisi celsiusastetta. Ja se käytännössä riittää kumoamaan ne aseet, jotka nenän immuunipuoluksella on käytössään, Bleier jatkaa.

Suhteellisen pieni pudotus lämpöasteissa riitti poistamaan pelistä lähes 42 prosenttia solunulkoisista vesikkeleistä. Bleierin mukaan tämä tarkoittaa, että immuunijärjestelmän kyky taistella hengitystieinfektioita vastaan periaatteessa puolittuu.

Maski on tehokas työkalu

Pandemia-aika on tehnyt hengitystieinfektioilta suojautumisen työkalut ovat varmasti tulleet kaikille tutuiksi. Käsien pesusta ja turvaväleistä on jankattu kyllästymiseen asti, mutta korona toi katukuvaan myös toisen tehokkaan apuvälineen.

– Paitsi että maskit suoraan suojaavat sinua viruksilta hengittäessäsi, ne ovat myös ikään kuin villapaita nenällesi, Bleier huomauttaa.

Kun lämpötila sieraimissa ei pääse laskemaan, nenän immuunipuolustusmekanismikin toimii paremmin.

Tutkimuksen löydöksiä on kutsuttu lääketieteen läpimurroksi. Bleier uskoo, että tutkimuksen tuloksilla on myös kauaskantoisia seurauksia. Tulevaisuudessa saatetaan hänen mukaansa nähdä esimerkiksi nenälääkkeitä, jotka aktivoivat nenän immuunipuolustusta ja auttavat näin suojautumaan tehokkaammin viruksia vastaan.

Lähde: The Journal of Allergy and Clinical Immunology, CNN