Yli 70 prosenttia suomalaisista kokee näkönsä heikentyneen

Specsaversin teettämästä kansalaiskyselystä selvisi, että suomalaisista jopa 71 prosenttia kokee, että heidän näössään on tällä hetkellä jotain vikaa. Optikko muistuttaa, että näöntutkimuksessa selvitetään paitsi silmälasien käyttö- ja uusimistarpeet, myös havainnoidaan viitteitä mahdollisista silmä- tai yleissairauksista.

Suomalaisten näön huonontumisesta kysyttäessä vastaajista 38 prosenttia kokee, että heidän lähinäkönsä on huonontunut ja 33 prosenttia, että kaukonäkö on huonontunut. Näköongelmia voi tulla kenelle vain, mutta tiettyjen ihmisten ja ikäryhmien kohdalla riski on suurempi. Specsavers Iso Omenan optikko-yrittäjä Maarit Saarikoski listaa neljä ikään liittyvää näköongelmaa: kauko- ja etenkin lähinäön heikkeneminen, silmien kuivuminen sekä hämäränäön ongelmat.

Kansalaiskyselystä selvisi, että eniten lähinäön huonontumiseen liittyviä havaintoja ovat tehneet 45–54-vuotiaat (68 %) sekä 55–64-vuotiaat (54 %) suomalaiset.

–  Noin 40 vuoden iässä lähes kaikki alkavat huomata muutoksia lähinäössä, esimerkiksi siten, että näytöltä luettavan tekstin fonttia pitää suurentaa tai sopivaa lukuetäisyyttä hakea siirtämällä tekstiä tai puhelinta kauemmas. Vanhemmassa ikäryhmässä tarvitaan jo vahvempaa voimakkuutta, jotta hyvä lähinäkö voidaan saavuttaa, Saarikoski sanoo.

Hänen mukaansa myös silmäsairauksien riski kasvaa iän mukana.

–  Monella voi olla jo kaihin alkua, joka alkaa samentaa näköä. Silmät myös kuivuvat helpommin ja se vaikuttaa näköön, eli kuivilla silmillä ei näe niin hyvin.

Näkö kannattaa tarkastaa kahden vuoden välein

Saarikoski painottaa, että näöntutkimuksessa olisi hyvä käydä kahden vuoden välein tai aina silloin kuin näössä huomaa muutoksia. Tutkimusvälin pitkittyessä vaarana on, että erityisesti oireettomat silmäsairaudet jäävät havaitsematta. Specsaversin tutkimus paljasti, että suomalaisista ainoastaan joka viides (21 %) on käynyt näöntarkastuksessa viimeksi 1–2 vuotta sitten, mutta jopa kolmannes (35 %) 2–5 vuotta sitten.

–  Monella on korona-aikana jäänyt lasien päivittäminen väliin ja nyt on hyvä aika tulla näöntutkimukseen. Kuitenkin jos näössä on ehtinyt tapahtua isompia muutoksia ja voimakkuuksissa on suuri ero entisiin verrattuna, voi uusiin laseihin tottuminen olla hankalampaa, Saarikoski sanoo.

Näöntutkimus voi myös auttaa havaitsemaan varhaisia merkkejä silmäsairauksista, jotka voivat vaikuttaa näkökykyyn.

– Vain harvat silmäsairaudet oireilevat alkuvaiheessa, mutta näöntutkimuksen yhteydessä tehtävä silmänpohjakuvaus auttaa havainnoimaan oireettomia silmäsairauksia. Yksi esimerkki oireettomasti etenevästä sairaudesta on silmänpainetauti eli glaukooma, jota esiintyy jopa 90 000 suomalaisella, Saarikoski sanoo.

Oireettomia silmäsairauksia ovat myös alkava ikärappeuma tai suonikalvon melanooma.

Kolmannes suomalaisista käy näöntutkimuksessa siellä missä on tarjolla ilmainen näöntutkimus

Reilulla 70 prosentilla suomalaisista on silmälasit ja suurin osa (24 %) on saanut lasit jo lapsena tai nuorena, 7–15-vuotiaana.

–  Suuri osa käyttää tietokonetta ainakin jollain tavalla työssään, mikä on lisännyt vaatimuksia näölle. Myös lapsilla näköjärjestelmä kuormittuu suuresta lähityön määrästä ensin koulussa ja sitten vapaa-ajalla puhelimen tai tietokoneen kanssa. Lasten näön kehittymisen kannalta ulkoilu on ensiarvoisen tärkeää, mutta lähityöskentelyä on usein tarpeen helpottaa myös silmälasiratkaisuilla. Monen oppimishaasteen taustalla voi myös olla heikentynyt näkö kauas tai lähelle, Saarikoski selittää.

Suomalaisilla optikkoliikkeen valintaan liittyy olennaisesti liikkeen mahdolliset ilmaiset palvelut: kolmannes (34 %) käy näöntutkimuksessa optikolla tai liikkeessä, joka tarjoaa ilmaisen näöntutkimuksen​. Vastaajista 19 prosenttia kertoo taas käyvänsä aina tutulla optikolla tai tutussa liikkeessä, jossa on asioinut aiemminkin ja viidennes (20 %) suoraan silmälääkärillä.

– Kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa tehdään silmien hyvinvointikartoitus, määritetään mahdollinen taittovirhe, mitataan silmänpaineet sekä tehdään digitaalinen silmänpohjakuvaus. Tarvittaessa asiakas ohjataan aina eteenpäin lääkärille tai silmälääkärille, Saarikoski muistuttaa.

Lähde: Specsavers