Säännöllisesti D-vitamiinia käyttävillä vähemmän melanoomia, paljastaa suomalaistutkimus

D-vitamiinilla on keskeinen tehtävä ihmisen elimistön normaalissa toiminnassa, mutta sillä voi olla merkitystä myös monien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa havaittiin vähemmän melanoomatapauksia säännöllisesti D-vitamiinilisää käyttävien joukossa kuin niillä, jotka eivät lisiä käyttäneet. D-vitamiinia säännöllisesti käyttävillä ihosyöpäriski oli myös lääkärin tekemän riskiarvion mukaan merkittävästi matalampi. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 500 henkilöä, joilla oli todettu kohonnut riski sairastua ihosyöpään.

D-vitamiinia on aiemminkin tutkittu ihosyöpien yhteydessä, mutta niissä on pääsääntöisesti keskitytty mittaamaan D-vitamiinin aineenvaihduntatuotteen kalsidiolin pitoisuutta veressä. Tulokset ovat olleet vaihtelevia ja jopa ristiriitaisia, koska veren kalsidiolipitoisuus on liitetty sekä hieman suurempaan että pienempään riskiin sairastua eri ihosyöpiin. Ristiriitaisuuksia voi osin selittää se, ettei veren kalsidiolin mittauksilla saada tietoa D-vitamiinin aineenvaihdunnasta ihossa.

– Me lähestyimme asiaa hyvin käytännönläheisellä ja realistisella tavalla. Lääkäri kysyy potilaalta, käyttääkö tämä suun kautta otettavia D-vitamiinivalmisteita. Potilas sitten vastaa “en käytä”, “käytän satunnaisesti” tai “käytän säännöllisesti joka päivä”, selittää tutkimuksen johtaja, ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima Oho Tv:lle.

Tutkimukseen osallistui KYSin ihotautien poliklinikalla 498 aikuispotilasta, joilla arvioitiin olevan kohonnut riski sairastua johonkin ihosyöpätyyppiin, kuten tyvisolusyöpään, okasolusyöpään tai melanoomaan. Itä-Suomen yliopiston iho- ja sukupuolitautien oppiaineen ihotautilääkärit luokittelivat potilaat arvionsa perusteella yleisen ihosyöpäriskin suhteen lievän, keskivahvan tai korkean riskin luokkaan. Potilaat jaettiin D-vitamiinivalmisteiden käyttötaajuuden perusteella kolmeen ryhmään Harviman kuvaamalla tavalla. Puolelta potilaista mitattiin seerumin kalsidiolipitoisuus ja sen todettiin vastaavan potilaiden ilmoittamaa D-vitamiinin käyttöä.

Keskeisinä löydöksinä tutkimuksessa oli, että säännöllisesti D-vitamiinia käyttävien ryhmässä oli merkittävästi vähemmän melanoomatapauksia ja merkittävästi matalampi ihosyövän riskiluokka verrattuna potilaisiin, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinia lainkaan. Melanooman riski oli säännöllisen käytön ryhmässä laskenut merkittävästi, alle puoleen. Tulosten perusteella jopa silloin tällöin D-vitamiinia käyttävillä melanoomariski voi olla pienempi kuin heillä, jotka eivät käytä D-vitamiinia. Kiinnostavista tuloksista huolimatta Harvima muistuttaa, ettei tutkimuksen perusteella voida vielä sanoa syy-seuraus -suhteesta “mitään varmaa”.

– Kyseiset potilaat ovat toki seurantaohjelmassa, joten aika näyttää, saadanko kausaliteetista jotain esiin. 

Rauhallisemmin käyttäytyvä melanooma

Muissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä D-vitamiinin hyödyistä melanooman suhteen. Harviman mukaan ne tukevat Pohjois-Savossa tehtyjä havaintoja.

– Avoin kysymys on kuitenkin se, mikä pitäisi olla suun kautta otettavan D-vitamiinin annos, jotta sillä olisi hyödyllisiä vaikutuksia, hän huomauttaa.

Eräässä aiemmassa tutkimuksessa D-vitamiini on liitetty rauhallisemmin käyttäytyvään melanoomaan. On siis mahdollista, että D-vitamiinilla voisi jatkossa olla oma roolinsa potilaiden hoitosuunnitelmassa, joskin Harvima varoittaa vetämästä tutkimustuloksista liian hurjia johtopäätöksiä.

– Melanoomapotilaalla on noin kymmenkertainen tilastollinen riski saada uusi melanooma. D-vitamiinin hoitoteho tuskin riittää hoitamaan jo puhjennutta ja etäpesäkkeitä lähettänyttä melanoomaa. On kuitenkin totta, että D-vitamiini on viime vuosina liitetty rauhallisemmin käyttäytyvään melanoomaan. Hyvä D-vitamiinitaso voi myös parantaa yleisterveyttä ja immuniteettia ja ehkä sitä kautta potilaan kykyä taistella etäpesäkkeistä melanoomaa vastaan, Harvima pohtii.

D-vitamiinia purkista

Suomen leveysasteilla D-vitamiinilisän käyttö on pimeinä talvikuukausina kaikille suositeltavaa. HUS:in ilmoittama kansallinen suositus on 18-75-vuotiaille 10 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuusta maaliskuuhun ja yli 75-vuotiaille ympäri vuoden 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. Harviman mukaan jotkut haluavat syödä hieman korkeampiakin annoksia, mutta äärimmäisyyksiin ei kannata lisien kanssa mennä. Auringosta tai ravinnosta ei voi saada D-vitamiinin yliannostusta, mutta vitamiinilisän säännöllinen nauttiminen kovin suurina määrinä voi johtaa myrkytysoireisiin.

– Suositan (HUS:in) ohjeita noudatettavaksi. Sanoisin, että tuskin kannattaa käyttää 50 mikrogrammaa enempää päivässä, Harvima arvioi.

Kesäaikaan D-vitamiinia muodostuu iholla auringon UV-säteilyn vaikutuksesta, joten suurin osa ihmisistä saa tarvittavan annoksen ulkona oleillessaan. Tosin kysessä on siinä mielessä kaksiteräinen miekka, että UV-säteily on myös tärkein ihosyövän riskitekijä. Siksi ihoa tulisi suojata liialliselta aurinkoaltistukselta.

– Niin, kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan, Harvima toteaa.

Hänestä D-vitamiinia voi kesälläkin käyttää tarvittaessa ravintolisän muodossa, mutta hyvin maltillisina määrinä. Esimerkiksi ihmisiä, joilla on kohonnut ihosyöpäriski, kehotetaan ottamaan D-vitamiini mieluummin purkista kuin auringosta.

– Itse käyttäisin kesällä 10 milligramman annosta, koska aurinkoaltistusta kuitenkin tulee aina, kun ulko-oven avaa, ellei sitten ole jokin hyvä syy tiukasti välttää aurinkoa. Realisti pitää tässäkin asiassa olla; kyllä tavalliset ihmiset, joiden ihosyövän riski ei ole erityisesti koholla, tulevat jatkossakin oleilemaan kesäauringon lämmössä, Harvima päättää.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto, HUS