Suomi lopettaa asunnottomuuden ja tarjoaa suojan kaikille sitä tarvitseville

Lähde: Kontrast.at / Kathrin Glösel 

Kansainvälisesti on uutisoitu, että Suomessa asunnottomien määrä on vähentynyt jyrkästi. Syynä tähän on uusi konsepti nimeltään Maa soveltaa “Asunto ensin”. Asunnottomuudesta kärsivät saavat pienen asunnon ja neuvontaa – ilman ennakkoehtoja. Neljä viidestä asunnottomuudesta kärsivästä pääsee näin takaisin vakaaseen elämään. Ja kaikki tämä on halvempaa kuin asunnottomuuden hyväksyminen.

Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa asunnottomuus on vähenemässä

Vuonna 2008 Helsingin puistoissa saattoi nähdä puiden välissä seisovia telttakyliä ja majoja. Asunnottomat olivat rakentaneet tilapäiskoteja keskelle Suomen pääkaupunkia. He olivat alttiina ankarille sääolosuhteille.

Suomen hallitukset olivat 1980-luvulta lähtien yrittäneet vähentää asunnottomuutta. Rakennettiin lyhytaikaisia turvakoteja. Pitkäaikaisasunnottomat jäivät kuitenkin edelleen ulkopuolelle. Hätämajoituspaikkoja oli liian vähän, eivätkä monet asianomaiset ihmiset onnistuneet pääsemään pois asunnottomuudesta: He eivät löytäneet töitä ilman asunto-osoitetta. Ja ilman työtä he eivät löytäneet asuntoa. Lisäksi kansalaisilla oli ongelmia sosiaalietuuksien hakemisessa. Kaiken kaikkiaan asunnottomat olivat ansassa.

Mutta vuonna 2008 Suomen hallitus otti käyttöön uuden asunnottomia koskevan politiikan: Se ryhtyi toteuttamaan “Asunto ensin” -konseptia. Sen jälkeen asunnottomien määrä on vähentynyt jyrkästi.

SUOMI ON ASETTANUT ITSELLEEN TAVOITTEEN: KENENKÄÄN EI PITÄISI JOUTUA ASUMAAN KADULLA – JOKAISELLA KANSALAISELLA PITÄISI OLLA ASUNTO.

Ja maa on onnistunut: Se on ainoa EU-maa, jossa asunnottomien määrä vähenee.

Asunto ensin: Näin jokainen saa asunnon Suomessa

Y-säätiön kaltaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat asuntoja niitä tarvitseville ihmisille. Ne huolehtivat itse rakentamisesta, ostavat asuntoja yksityisiltä asuntomarkkinoilta ja kunnostavat olemassa olevia asuntoja. Asunnoissa on yhdestä kahteen huonetta. Lisäksi entisiä hätämajoituspaikkoja on muutettu asunnoiksi, jotta voidaan tarjota pitkäaikaista asumista.

“Kaikille oli selvää, että vanha järjestelmä ei toimi, vaan tarvitaan radikaalia muutosta”, sanoo Y-säätiön johtaja Juha Kaakinen.

Asunnottomat muuttuvat vuokralaisiksi vuokrasopimuksella. Heidän on myös maksettava vuokraa ja käyttökustannuksia. Sosiaalityöntekijät, joilla on toimistot asuintaloissa, auttavat taloudellisissa asioissa, kuten sosiaalietuuksien hakemisessa.

Juha Kaakinen on Y-säätiön johtaja. Kansalaisjärjestö saa valtiolta alennettuja lainoja asuntojen ostamiseen. Lisäksi asunnottomia ja tulevia vuokralaisia hoitavat sosiaalityöntekijät saavat palkkaa valtiolta. Arpajaisvoitoilla puolestaan tukee kansalaisjärjestöä, kun se ostaa asuntoja yksityisiltä asuntomarkkinoilta. Y-säätiö saa myös säännöllisiä lainoja pankeilta. Myöhemmin kansalaisjärjestö käyttää vuokratulot lainojen takaisinmaksuun.

“Meidän oli päästävä eroon yömajoista ja lyhytaikaisista hostelleista, joita meillä oli vielä tuolloin. Niillä oli Suomessa hyvin pitkä historia, ja kaikki näkivät, että ne eivät saaneet ihmisiä pois asunnottomuudesta. Päätimme kääntää oletukset päinvastaisiksi”, kommentoi Kaakinen.

Näin “Asunto ensin” -konsepti toimii

Suomessa sovellettavaa politiikkaa kutsutaan nimellä “HousingFirst”. Se kääntää perinteisen asunnottomuusavun päinvastaiseksi. Yleisemmin asianomaisten odotetaan etsivän työtä ja vapautuvan psyykkisistä ongelmistaan tai riippuvuuksistaan. Vasta sitten he saavat apua asunnon löytämisessä.

“Asunto ensin” sen sijaan kääntää polun toisin päin: Asunnottomat saavat asunnon – ilman ennakkoehtoja. Sosiaalityöntekijät auttavat heitä sosiaalietuuksien hakemisessa ja ovat käytettävissä yleiseen neuvontaan. Tällaisessa uudessa, turvallisessa tilanteessa asianomaisten on helpompi löytää työpaikka ja huolehtia fyysisestä ja henkisestä terveydestään.

Tulos on vaikuttava: neljä viidestä asunnottomasta pystyy pitämään asuntonsa pitkään Housing First -ohjelman avulla ja elämään vakaampaa elämää.

Viimeisten 10 vuoden aikana “Asunto ensin” -ohjelma on tarjonnut Suomessa 4 600 asuntoa. Vaikka vuonna 2017 kadulla asui vielä noin 1900 ihmistä, ohjelman avulla määrä saatiin vähennettyä alle 1000 pitkäaikaisasunnottomaan vuoteen 2019 mennessä – mutta hätämajoituspaikkoja riitti, jotta heidän ei ainakaan enää tarvinnut nukkua ulkona.

Asuntojen tarjoaminen ihmisille on halvempaa kuin heidän jättämisensä kadulle

Asuntojen luominen ihmisille maksaa rahaa. Viimeisten 10 vuoden aikana asuntojen rakentamiseen, ostamiseen ja kunnostamiseen käytettiin 270 miljoonaa euroa osana “Asunto ensin” -ohjelmaa. Juha Kaakinen huomauttaa, että tämä on kuitenkin paljon vähemmän kuin itse asunnottomuuden kustannukset. Sillä kun ihmiset ovat hätäasunnoissa, hätätapauksia on enemmän: ottaen huomioon pahoinpitelyt, loukkaantumiset ja romahdukset. Poliisi, terveydenhuolto ja oikeusjärjestelmä joutuvat useammin puuttumaan tilanteeseen – ja tämäkin maksaa.

Asunto ensin -ohjelma on siihen verrattuna halvempi kuin asunnottomuuden hyväksyminen: Nyt valtio käyttää asunnotonta kohti 15 000 euroa vähemmän vuodessa kuin aiemmin.

Ei mikään ihmelääke – mutta korkea onnistumisprosentti

Neljä viidestä asunnottomasta pitää asuntonsa, joten “Asunto ensin” on pitkällä aikavälillä tehokas. 20 prosentissa tapauksista ihmiset muuttavat pois, koska he haluavat asua ystävien tai sukulaisten luona – tai koska he eivät pysty maksamaan vuokraa. Mutta tällöinkään heitä ei pudoteta pois. He voivat halutessaan hakea uudelleen asuntoa, ja heitä tuetaan jälleen.

Menestyksestä ei tietenkään ole takeita. Erityisesti asunnottomia naisia on vaikeampi tavoittaa: He salaavat hätätilanteensa useammin: He asuvat harvemmin kadulla ja asuvat mieluummin ystävien tai tuttavien luona.