Talous taipuu vähitellen kohti taantumaa – Uhkana kriisikrapula

OP Ryhmän ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna hieman tammikuun ennustetta hitaammin. Nopea korkojen nousu heikentää rakennusinvestointeja aiemmin arvioitua jyrkemmin.

OP Ryhmän ekonomistien ennusteen mukaan Suomen talous painuu maltilliseen taantumaan tänä vuonna. Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,8 prosenttia ja kasvaa vuonna 2024 0,3 prosenttia. Aiemmin ekonomistit ennustivat 0,5 prosentin supistumista tälle vuodelle ja 0,5 prosentin kasvua ensi vuodella.

– Talouden iso kuva ei ole olennaisesti muuttunut. Kyse on yhä maltillisesta taantumasta. Korkojen nopea nousu on kuitenkin iskenyt erityisesti asuinrakentamiseen voimakkaasti, ja rakennusinvestoinnit sukeltavat aiemmin ennakoitua jyrkemmin, sanoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Rakennusinvestointien ennustetaan vähenevän tänä vuonna 8,5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Kokonaisuudessaan investoinnit kehittyvät myönteisemmin, koska kone- ja laiteinvestointien vire on toistaiseksi myönteisempi. Investoinnit supistuvat tänä vuonna 3,4 prosentin ja ensi vuonna prosentin.

Alkuvuonna yksityinen kulutus kasvoi palveluiden vetämänä etenkin verrattuna viime vuoteen, jolloin voimassa oli koronarajoituksia. Maksukorttidatan perusteella kulutus on kevään mittaan kuitenkin notkahtanut. OP:n ekonomistit ennustavat yksityisen kulutuksen vähenevän tänä vuonna vielä prosentin, kun säästöihin ei voida nojata viime vuoden malliin, ja käytettävissä olevat reaalitulot eivät kasva.

Vientitulot vähenevät tänä vuonna jyrkästi. Viime vuonna vientitulot kasvoivat ennätyksellisesti hintojen nousun seurauksena. Viennin määrä kasvoi kuitenkin vain hieman. Nyt vientihinnat ovat jo kääntyneet laskuun huipustaan, ja viennin määrän kehitys on ollut vuoden alkukuukausina heikkoa. Koko vuoden aikana OP:n ekonomistit ennustavat viennin määrän vähenevän 2,7 prosenttia ja viennin arvon supistuvan 6,6 prosenttia.  Riski erityisesti vientihinnoissa on alaspäin.

Työmarkkinoiden tilanne säilyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vahvana. Merkkejä heikkenevästä vireestä on silti nähtävissä, muun muassa lomautukset ovat kasvaneet. Työvoimapulaa ja avoimia työpaikkoja on silti runsaasti, ja OP:n ekonomistit ennustavatkin työttömyysasteen nousevan tänä vuonna maltillisesti 7,0 prosenttiin viime vuoden 6,8 prosentista.

Inflaatio ohitti huippunsa talvella, mutta vie aikaa ennen kuin palataan kahden prosentin inflaatiotavoitteen tuntumaan. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 5,9 prosenttia vuonna 2023 ja 2,3 prosenttia vuonna 2024. Hintojen nousu ei enää perustu energian hintojen nousuun ja ruoan ja tavaroiden osuus inflaatiosta on myös pienenemässä. Sen sijaan palveluhintainflaatio ei ole vielä saavuttanut huippuaan ja taittuu hitaasti.

– Talouden riskejä tarkasteltaessa stagflaation uhka on vähentynyt. Taloudessa tuskin ajaudutaan pitkälliseen korkean inflaation ja työttömyyden jaksoon. Talouskasvun osalta riskinä on monien kriisien aikana muodostuneiden tekijöiden yhteisvaikutus, kriisikrapula. Tästä on jo nyt oireita muun muassa kasvaneina konkurssien lukumääränä, toteaa pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Maailmantalous horjuu taantuman partaalla

Talouden tunnusluvut olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä laajalti odotettuja parempia. Euroopassa vältyttiin energiakriisin kärjistymiseltä, Yhdysvalloissa kuluttajat pitivät talouden virettä yllä ja Kiinassa koronarajoitusten poistuminen piristi taloutta. Kiinan talous on kuitenkin elpynyt verkkaisesti, Yhdysvalloissa taantuma tekee tuloaan ja euroalueella talouden näkymä on säilynyt heikkona.

OP:n ekonomistit ennustavat maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 2,4 prosenttia ja vuonna 2024 2,6 prosenttia. Maailmantalouden luonnehditaan olevan taantumassa, jos talouskasvu jää alle 2,5 prosentin.

Inflaatio on ohittanut laajalti huippunsa. Euroalueella inflaatio kävi korkeimmillaan 10,6 prosentissa, mutta oli huhtikuussa painunut 7,0 prosenttiin. Energian hinnat ovat kääntyneet laskuun, mikä hidastaa kokonaisinflaatiota. Pohjainflaatio taittuu hitaammin. OP:n ekonomistit ennustavat euroalueen inflaation olevan tänä vuonna 6,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

– Inflaation hidastuminen on antanut keskuspankeille mahdollisuuden hidastaa korkojen nostojaan. Keskuspankit niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ovat jo saavuttaneet tai ovat saavuttamassa korkohuipun. Jos inflaatio hidastuu odotetusti, on todennäköistä, että markkinakorot eivät merkittävästi nouse nykytasoltaan, sanoo senioriekonomisti Tomi Kortela.

Yhdysvaltain talouden painuminen taantumaan on merkittävä riski myös euroalueen taloudelle. Tällä erää taantuman ajoittumista Yhdysvalloissa on kuitenkin vaikea ennakoida, samoin sitä, millä tahdilla ja voimakkuudella se heijastuisi euroalueen talouteen. Myös globaaliin teolliseen suhdanteeseen liittyy merkittäviä riskejä. Toistaiseksi useat taloudet ovat kuitenkin kestäneet kielteisten tekijöiden painetta ennakoitua paremmin.

Lähde: OP Ryhmä