OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

SITRA ja hyvät veljekset

Näin lupaavasti kirjattiin lakiin vuonna 1990

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin se sanotaan näin:
“Sitra tekee ennakointi- ja megatrendityötä. Sitra ja yhteistyökumppanit lähtevät toteuttamaan sähköistä palveluväylää ja vauhdittamaan digitalisaatiota. Sitra tuo Suomeen vaikuttavuusinvestoinnin.”

Tai sitten näin:
Sitra kuvaa tehtäväkseen kestävää hyvinvointia luovien systeemisten eli laaja-alaisten ja perinpohjaisten muutosten aikaansaamisen yhdessä kumppaneiden kanssa. Sitran toiminta on jakautunut strategisiin projektitoimintoihin, joiden kautta se pyrkii edistämään kestävää tulevaisuutta.

Todella hienoja lauseita ja pakkohan olla niin, että talo on täynnä älykkäitä ihmisiä, jotka ahertavat aamusta iltaan ja tekevät hyviä ratkaisuja kansan puolesta.
Ja onhan Sitralla työntekijöitä noin 180, joten tulosta varmaan syntyy. 

Sitra on kyllä poikkeuksellinen yritys senkin vuoksi, että melkeinpä kolmannes henkilökunnasta, eli 54 henkilöä on tittelin alla “Johtaja”, ja vielä kovapalkkainen sellainen.

Sitran vuotuinen budjetti on noin 30-40 miljoonan euron välillä.
Vuonna 2018 varsinaisen toiminnan kulut olivat 36,6 miljoonaa euroa ja tarjoiluun meni samana aikana noin 500 000 tuhatta euroa.

Sitran toimintaa on rahoitettu vuosittain peruspääoman 30–40 miljoonan euron tuotoilla. Peruspääomaa oli vuoden 2018 lopussa 776 miljoonaa euroa.

Olenko ymmärtänyt väärin vai oikein, että tällä yhteisöllä sanotaan olevan rajoittamattomat määrät rahaa, joka kuluu sisäpiiriin päätöksien mukaan lähinnä toiminnan ylläpitämiseen, joko Sitralla sisäisesti tai sen keplottelujen kautta sen entisille työntekijöille.

Ja koska, eduskunta valvoo, niin luulisi toiminnan olevan läpinäkyvää ja taloudellisesti hyvin tarkasti valvottua.

Näin se nyt vaan ei ole.

Ainakin, kun minä näen sanan “parlamentaarinen”, niin näen kyllä nykyään, anteeksi vain, punaista.
Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että samat tahot vuodesta toiseen istuvat päättämässä asioista, joista itse hyötyvät. Toiminnot esitetään meille ruohontallaajille hienoissa hankeselvityksissä, joista saa käsityksen, että työt ja hankkeet hoidetaan sääntöjen mukaisesti tuloksellisesti.

Mutta sitten, kun aletaan tutkia, niin eteen tulee toinen toistaan suurempia päätöksiä, joista vaietaan.

Mikä on sitten eduskunnan rooli Sitrassa?
Tältä johto näyttää:
Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat:
Antti Lindtman, puheenjohtaja
Jani Mäkelä, varapuheenjohtaja
Mari Holopainen
Kalle Jokinen
Markus Lohi
Petteri Orpo
Hanna Sarkkinen
Pia Viitanen
Ville Vähämäki

Sitran hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja siinä ovat edustettuina, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö.
Martti Hetemäkivaltiosihteerivaltiovarainministeriö, puheenjohtaja
Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö, varapuheenjohtaja
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra
Anita Lehikoinenkansliapäällikköopetus- ja kulttuuriministeriö
Kirsi Sormunen, hallitusammattilainen
Markku WileniusprofessoriTurun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Unesco-professori

Tulee mieleen Veikkauksen johto, jossa eduskuntalaiset häärivät ja nostavat palkkioita.
Päätöksissä menettely kulkee niin, että jos asian hyväksyminen tarkoittaisi palkkioiden tai muun sellaisen vähentämistä, niin päätös on taatusti kielteinen ja sitten päätöksen tekeminen siirretään seuraavalle valtion hallitukselle päätettäväksi. Niin se vaan toimii.

Toiminta on monen johtajan käsissä, ja suuresta osasta toimintaa ei juuri kerrota julkisuuteen.Rahan käyttö on holtitonta ja päätöksiä tehdään sisäpiirissä, ja myös kilpailuttamatta.
Rahan loppumista ei tarvitse pelätä, koska eduskunta vapauttaa lisää, koska siellä toimivat saman talon edustajat, samalla pääomaanhallinnoimassa.

Sisäisiä päätöksiä on ollut muun muassa, kun Sitran entiset johtajat saivat hoitaakseen kymmenien miljoonien riskisijoitukset.
Eli Sitra antoi entisten johtajien perustaa yrityksiä, jotka sittten saivat Sitralta miljoonia riskirahaa yrityksien kehittämiseksi.

Asioista ei olisi taas kerran kerrottu, jollei eri tahot olisivat asiaa tutkineet ja sitten tuonut yleiseen tietoon.
Eikö yhtään kellot ala soimaan, minulle kyllä.

Mutta, mutta, eduskunnan Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä koostuva hallintoneuvosto totesi vuonna 2007 Sitralta asiasta saamansa selvityksen perusteella, että Sitralla on kuitenkin hallintoneuvoston luottamus.
Tämän jälkeen ei asiasta enää kukaan ole keskustellut.

Sitten Sitra on aina välillä tilannut  suoraan tai välillisesti teoksia, joissa käsitellään asioita Suomen parantamista eri keinoin.
Näiden teoksien hankinnassa on usein ollut mukana nelikko Vanhanen, Katainen, Wallin ja Himanen.

Vuonna 2004 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tilasi Himaselta raportin tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta. Raportti maksoi 50 000 euroa.

Valiokunnan puheenjohtaja oli tuolloin Katainen.
Kukaan ei tunnu tietävän, keneltä aloite tällä kertaa on tullut. ”Vaikea sanoa, mitä kautta se tuli”, vastaa alivaltiosihteeri Timo Lankinen (kok.).
”Sanoisin niin, että tilanne on ollut esillä hallituksen muodostamisen yhteydessä. Jokaisessa tulevaisuusselonteossa on ollut mukana kansainvälistä tutkimusta.”

Vuonna 2010 Himanen julkaisi Kukoistuksen käsikirjoitus -nimisen selvityksen. Selvityksen olivat tilanneet silloisen hallituksen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (rkp.).
Tämän teoksen Himanen teki ilmaiseksi.
Oliko kenties niin, että tällä ilmaisella teoksella pedattiin toisen todella arvokkaan teoksen ostoa

Syksyllä 2012 Sitra oli taas mukana tilaajana, kun valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen.
Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.
Katainen oli tilaajana, tälläkin kertaa.

Moni on sanonut, että Himasen teoksilla on kaikilla ollut se yhteneväisyys, että ne eivät olisi olleet mitenkään, sanoisinko “huipputeoksia”, jopa niinkin, että rahankäyttöä näihin teoksiin on pidetty laajalti melkeinpä rikollisena toimintana.

Joten nyt, kun Kataisesta tuli Sitran yliasiamies, niin on odotettavissa, että Himaselta ostetaan mahdollisesti taas uusi teos, ehkä.
Katainen ja Himanen tuntevat jo aikaisemmilta ajoilta, vaikkakin Himanen sanoo, että ei ole mikään sydänystävä Kataisen kanssa.
No, ainakin yhteiskuvista päätellen he tulevat hyvin toimeen keskenään, suorastaan ihan kuin hyvät veljekset konsanaan.

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2018 parlamentaarisen työryhmän, joka tehtäväksi tuli arvioida ja tehdä uudistusehdotukset Sitran roolista, tehtävistä ja hallinnosta.

Työryhmän puheenjohtaja oli kukas mukaan kuin kansanedustaja
Matti Vanhanen.

Työryhmän raportti julkistettiin maaliskuussa 2019.
Työryhmän raportti maksoi yli 160 000 euroa.
Työryhmä esittää loppuraportissa muun muassa, että Sitran yhteiskunnallisten tavoitteiden tulee näkyä myös lainsäädännössä, Sitran hallintoneuvosto uudistetaan ja sen edustuksellisuutta laajennetaan ja Sitran hallituksen kokoonpano muutetaan paremmin vastaamaan toiminnallisia tarpeita.

Raportin julkistuksen yhteydessä todettiin myös, että lainsäädännön mahdollinen jatkovalmistelu tapahtuu seuraavalla hallituskaudella valtiovarainministeriön ja eduskunnan puhemiesneuvoston toimenpitein. 
Työryhmä kävi myös keskustelua Sitran resursseista, erityisesti taseen suuruudesta ja varallisuuden käytöstä. Tältä osin työryhmä ei saavuttanut yksimielisiä ehdotuksia.

Eli suomeksi sanottuna: asia, joka vaikuttaisi eri kokoopanoihin, eli kuka olisi mukana ja saatavat palkkiot ja niin edelleen, päätettiin siirtää jatkokäsittelyyn seuraavalle hallitukselle ja toisessa kohtaa, jossa keskusteltiin resursseista, eli rahan käytöstä, niin tässä ei yksimielisyyteen päästy. Eli rahan holtiton käyttö jatkunee.

Sitra on siitäkin syystä ollut tapetilla, kun Kataiselle leivottiin “hillotolppa” työpaikka Sitran uudeksi yliasiamieheksi hänen palatessaan takaisin EU komissaarin tehtävistä.
Tuossa Sitran hallituksen kokoonpanossa pisti silmään se, että eikö tuo Sitran hallituksen puheenjohtaja Martti Hetenmäki ole se sama herra Hetenmäki, jonka Katainen aikoinaan nimitti valtiovarainministerinä ollessaan valtiosihteeriksi?
 
Ja nyt siis Kataisen nimittämä valtiosihteeri olisi ollut ehkä puoltamassa Kataisen nimitystä yliasiamieheksi.
Eikö olekin mukavaa miten nämä, melkeinpä kuin hyvät veljekset palaavat saman yhteisön palvelukseen.

Ei silti, aika kova menetys kuitenkin Kataiselle, kun palkka nyt tulee olemaan ainoastaan 18 500,-/ kk. Mutta saahan hän sitten EU:lta 240 000 siirtymäkorvausta, vaikkakin hän sanoo lahjoittavansa summan kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen, mikä on todella hieno asia.
Sillä summalla unohtuu jo kaikki mennyt aika, eikö?

Kait ihan samalla tavalla, kun Helsingin nykyinen pormestari Jan Vapaavuori sai yli 300 000, tullessaan takaisin Euroopan investointipankin johtajan työstä.
Mistä muuten mahtaa johtua, että molemmat herrat olivat tulisesti viemässä läpi Fortumin sähköverkkojen myyntiä ulkomaisille sijoittajille. Jopa niin kiire oli, että tunnissa piti allekirjoittaa paperit ja mitään ei saanut ottaa huoneesta ulos, kun Katainen kielsi.

Ja, kas kummaa, molemmat saivat Caruna-kauppojen jälkeen melkeinpä heti, uudet virat, toinen Eipin pomoksi ja toinen komissaariksi. Sitten molemmat taas kotiutuivat, Vapaavuori jo aikaisemmin ja Katainen tänä vuonna. Ja taas tuli nimitykset, kuin tykin suusta. Varmaan ovat nuo seikat vaan sattumia.
Mutta, kuitenkin, ovat kyllä nämäkin kaksi herra, ihan kuin hyviä veljeksiä keskenään.

Eihän nämä asiat nyt niin monimutkaisia ole, kun vaan niitä hyvin hoitaa.

Hyvää viikonloppua Sinulle Kansalainen,

t. Suomalainen