Talousennuste: Suomen talous elpyy – edessä on kuitenkin haasteita

Pompuista huolimatta Suomen talous elpyy

Suomen talous jatkaa ennustejaksolla elpymisuralla, vaikka paikoitellen talouden elpymispolku on epätasainen. Kesän ensitoipumisen jälkeen talouden nousuvauhti tasaantuu. Vuonna 2021 talouskasvu on yksityisen kulutuksen palautumisen ja viennin piristymisen varassa. Suurin riski talousnäkymille ovat koronapandemian voimakas leviäminen uudelleen ja leviämisen vaikutukset kotimaan talouteen sekä Suomen vientimarkkinoille. Mikäli epävarmuus talousnäkymien suhteen jatkuu pitkään, se voi heikentää kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja. Tasapainoilu koronapandemian hillitsemisen ja talouden auki pitämisen välillä leimaa taloutta tänä ja ensi vuonna.

Handelsbanken ennustaa Suomen talouden supistuvan 3,5 prosenttia vuonna 2020, kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022. Koronan aiheuttama kuoppa BKT-luvuissa jää varsin lyhytaikaiseksi, sillä vuonna 2022 ennusteemme mukaan BKT on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Vaikka BKT palautuu varsin nopeasti entiselle huipputasolle, työmarkkinoilla toipuminen on hitaampaa. Kestää aikansa ennen kuin työmarkkinat paranevat täysin pandemiasta. Aiemmista kriiseistä on havaittu, että työttömyys nousee nopeasti, mutta laskee hitaasti. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,0 prosenttiin, ensi vuonna 8,2 prosenttiin ja laskee 7,6 prosenttiin vuonna 2022.

Suomessa, kuten monissa muissa maissa, koronan vaikutukset asuntomarkkinoille jäivät lyhytaikaisiksi. Suomessa korona näkyi lähinnä asuntokaupan selvänä hidastumisena keväällä. Sen jälkeen tilanne on palannut ennallaan nopeasti. Uusien asuntolainojen nostoissa on nähty myönteistä kehitystä, ja kotitalouksien asunnon ostoaikomukset ovat ennätysvahvat tällä hetkellä. Asuntomarkkinoita tukevat matalat korot, lyhennysvapaat, lomautusjärjestelmä ja kuluttajien tarve vaihtaa asuntoa.

Koronan johdosta Suomen julkinen talous velkaantuu huomattavan paljon tänä ja ensi vuonna. Kriisin keskellä elvyttäminen on järkevää. Samalla Suomen osalta tilanteen tekee pidemmän päälle haastavaksi se, miten velkaantuminen saadaan kuriin, kun yhtä aikaa väestön ikääntyminen nopeuttaa menojen kasvua.”Odotamme Suomen talouden piristymisen jatkuvan loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, vaikka paikoitellen pomppuja nähdään matkan varrella. Odotetusti elpymisen kulmakerroin on loiventunut kesän ensipiristymisen jälkeen. Ensi vuoden talouskasvu lepää yksityisen kulutuksen elpymisen ja viennin piristymisen varassa. Neljä laivatoimitusta tukee viennin elpymistä vuonna 2021. Isoja haasteita Suomen taloudelle vuonna 2021 ovat työttömyyden nousun pysäyttäminen ja ensiaskeleiden ottaminen julkisen talouden kohentamisessa”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo.

Maailmantaloudessa ensitoipumisesta hitaampaan elpymiseen

Ennusteen mukaan maailmantalouden kasvun supistuu tänä vuonna 4,1 prosenttia. Kevään vahvan käänteen jälkeen talouden elpyminen on hidastunut. Runsaat elvytystoimet tukevat toisaalta maailmantalouden aktiviteettia lähivuosina. Maailmantalous kasvaa 5,1 prosenttia vuonna 2021 ja 3,5 prosenttia vuonna 2022. Kestää kuitenkin aikansa ennen kuin globaali BKT palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Korkealla tasolla pysyttelevä työttömyys ja vaimea inflaatio tarkoittavat, että keskuspankkien rahapolitiikka pysyy elvyttävänä ennustevuosina 2020–2022.

Koronapandemian lisäksi muita riskejä maailmantalouden näkymille ovat Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota ja Ison-Britannian ja EU:n välisen kauppasopimuksen puuttuminen. Yhdysvaltojen marraskuun presidentinvaalit voivat hetkellisesti aiheuttaa epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla.

”Markkinoiden näkökulmasta riskiskenaario on, että äärimmäisen tasaista vaalitulosta seuraa pitkittynyt äänten uudelleenlaskenta ja niiden jälkeiset oikeusprosessit. Eli toistuisi vastaava tilanne kuin vuoden 2000 vaaleissa Yhdysvalloissa”, Handelsbanken Suomen senioriekonomisti Janne Ronkanen pohtii.