Istui oksalla naakka

Istui oksalla naakka,

ei halunnut olla kenenkään taakka.

Oli elänyt se monta kesää

ja tehnyt monen monta pesää.

Ei halunnut enää poikasia ruokkia

ja pellolta matoja niille noukkia.

Se oli saanut ihmisestä ystävän

ja uskoi tuon ystävyyden kestävän.

Mies ja naakka kertoivat toisilleen juttuja

ja tapasivat toisinaan myös omia tuttuja.

Olivat muut heistä sitä mieltä,

että ymmärsivät mies ja naakka 

toistensa kieltä.

Helena Lahtovaara