5 faktaa stressistä – tiedätkö, milloin on aika hidastaa?

Arjen kuormitus vaikuttaa merkittävästi sekä ihmisen psyykkiseen jaksamiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Omia stressitekijöitä, stressin varomerkkejä ja stressinhallintakeinoja kannattaakin pysähtyä tarkastelemaan hyvissä ajoin. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen listaa viisi asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää stressistä.

1. Stressiä voivat aiheuttaa myös iloiset ja toivotut asiat.
   Stressiin yhdistetään herkästi vain negatiiviset asiat, kiire ja elämän vastoinkäymiset, mutta myös suuret positiiviset muutokset elämässä voivat yhtä lailla verottaa voimavaroja ja aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi häiden suunnittelu, perheenlisäyksen saaminen tai uudessa työpaikassa aloittaminen ovat suuria ponnistuksia, jotka voivat myös kuormittaa.
   
   Omien stressitekijöiden ja yksilöllisten stressistä kertovien merkkien tunnistaminen on tärkeää todenmukaisen kokonaiskuvan luomiseksi.
    
2. Stressi voi aiheuttaa fyysisiäkin oireita.
   Mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä, ja erityisen kuormittavina aikoina mielen haasteet voivat konkretisoitua fyysisinäkin oireina. Stressi voi oireilla kehossa muun muassa univaikeuksina, sydämentykytyksinä, palan tunteena kurkussa tai vaikkapa puristavana tunteena rinnassa. Pitkittyneestä stressitilasta voivat kieliä myös esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, hikoilu sekä flunssakierre.
   
   Lähes kaikilla ihmisillä on taipumusta fyysisiin reaktioihin painetilanteissa. Oireita ei tarvitse säikähtää, sillä niitä voi oppia hallitsemaan ja säätelemään. 
    
3. Kykyä sietää vastoinkäymisiä ja muutoksia voi harjoittaa.
   Ihmismielen joustavuus, resilienssi, vaikuttaa siihen, kuinka hyvin selviämme vastoinkäymisistä ja elämänmullistuksista. Resilienssi kääntää haasteista selviämisen voimaksi ja kokemukseksi, joka auttaa jatkossa. Resilienssi rakentuu monista palasista ja sitä voi myös vahvistaa. Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa omien voimavarojen kasvattamista ja resilienssin vahvistamista – ja siten olennainen osa myös stressinhallintaa.
    
4. Stressi voi vaikuttaa aivojen toimintaan, mikä voi näkyä esimerkiksi muistin heikentymisenä tai tiedonkäsittelyn vaikeuksina.
   Jos elimistö ylikuormittuu, myös aivotyöskentely, tiedonkäsittely, asioiden mieleen painaminen ja muistin toiminta alkavat oireilla. Erityisesti pitkittynyt stressi vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Rutiiniasioita pystyy pyörittämään stressaantuneenakin, mutta luovat tai keskittymistä vaativat tehtävät tuntuvat kohtuuttoman suurelta ponnistukselta. Rasittuneilla aivoilla viisi minuuttia vaativan tehtävän tekemiseen voi mennä puolikin tuntia.
   
   Kun stressi alkaa helpottaa, myös oireet helpottuvat. Pitkäkestoisesta stressistä palautuminen voi kuitenkin viedä pitkään.
    
5. Palautuminen on suoraan yhteydessä stressin määrään.
   Terveyden kannalta on erittäin tärkeää vaalia kykyä kuunnella itseään ja antaa itselleen aikaa ja rauhaa palautua elämän kuormituksista. On tärkeää kyetä huomaamaan ne asiat, jotka ovat hyvin.
   
   On hyvä muistaa, että kaikki palautuvat omalla yksilöllisellä tavallaan. Arvokasta palautumista voi yhtä hyvin olla kirjan lukeminen, leipominen, triathlonille treenaaminen kuin pihatöiden tekokin. Tärkeintä on löytää itselle toimivin tapa höllätä.

Kaiken tasoisia mielen hyvinvoinnin haasteita voidaan tehokkaasti hoitaa ja mielen hyvinvointia tukevia taitoja voidaan vahvistaa myös ennalta. Murheiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan apua on hyvä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mielen haasteisiin ja sairauksiin erikoistunut Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö koostuu psykologian, psykiatrian sekä psykoterapian huippuammattilaisista. Moniammatillinen tiimi mahdollistaa sujuvan, erikoistuneen ja laadukkaan hoidon lähivastaanotolla tai etäpalveluna.