OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Peräti 13 % ruokahävikistämme on keitettyä kahvia – Kahvia enemmän hävikkiin päätyy vain vihanneksia ja hedelmiä

Suomalaiset rakastavat korkealaatuista kahvia, ja me juommekin sitä henkeä kohden yli 1 300 kuppia vuodessa. Siitä huolimatta iso osa keittämästämme kahvista päätyy suoraan viemäriin. Meira muistuttaa, että kahvipavut ovat vaalittu raaka-aine, jonka vastuullinen ja ammattitaitoinen viljely toisella puolella maapalloa takaa sen, että suomalaiset saavat jatkossakin nauttia laadukasta kahvia.

Jäähtynyt kahvi tulee helposti kaadettua lavuaariin sen enempää miettimättä. Vuosittain suomalaisissa kodeissa päätyy kuitenkin miljoonia kiloja ruokaa hävikkiin; yhden suomalaisen ruokahävikki vuodessa on 20 kiloa ja tästä 2,6 kiloa on kahvia. Kahvia enemmän hävikkiin päätyy vain vihanneksia ja hedelmiä.

Eniten kahvia lavuaariin päätyy niissä kotitalouksissa, joissa sitä myös juodaan eniten. Yleisin syy kahvihävikille on, että keitettävän kahvin määrää ei osata arvioida oikein. Kahvi on kuitenkin liian arvokasta viemäriin.

– Uskon, että kahvia ei osata ajatella samalla tavalla ruokahävikkinä kuin vaikkapa leipää. Kahvipapu on kuitenkin arvokas raaka-aine, jonka käsittelyyn ennen sen päätymistä kahvina kauppojen hyllyille tarvitaan satojen alansa ammattilaisten työpanos ja matka maapallon toisella puolella sijaitsevilta viljelmiltä Suomen Vallilaan. Haluamme tehdä osamme ruokahävikin vähentämisessä ja siksi pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta kahvista laadukkaana raaka-aineena, toteaa Meiran vastuullisuus- ja strategiajohtaja Marleena Bask yhtiön tiedotteessa.

Suomalaiset juovat laadukasta kahvia

Suomalainen kahvimaku on tarkka, ja meillä juodaankin maailman korkealaatuisimpia kahveja. Tämä edellyttää, että kahvin maku tarkistetaan useaan kertaan ennen kuin kahvipavut matkaavat Suomeen.

Meiran kahvipavut ovat peräisin muun muassa Hondurasista, Brasiliasta, Keniasta, Kolumbiasta ja Ugandasta. Tyypillisesti kahvi viljellään itsenäisillä pientiloilla tai perhetiloilla, joiden osaaminen sekä kestävissä ja tuottavissa viljelytavoissa että kahvin käsittelyssä ovat ensimmäisiä askeleita laadukkaan kahvin tuottamiseksi.

Pientiloilla kahvi poimitaan usein käsin, minkä jälkeen marjat pestään ja niistä poistetaan hedelmäliha ja kuori. Jäljelle jääneet puhtaat kahvipavut kuivatetaan ja kuljetetaan joko keräilyasemalle tai suoraan kahvin käsittelylaitokselle. Papujen laatu tarkistetaan jo tässä vaiheessa tuotantoa useasti. Pavut tai kahvimarjat tutkitaan silmämääräisesti niiden saapuessa tiloilta. Käsittelylaitoksella papujen laatu tarkistetaan usein koneellisesti analysoiden niiden koko, väri ja rikkonaisuus. Pavut myös maistetaan. Lopuksi ne laatuerotellaan ja valmistellaan vientiä varten. Viimeiset laadunvarmistukset ja maistot tehdään Vallilassa ennen tuotantoprosessia, sen aikana ja lopullisista, valmiista tuotteista.

– Laadunvarmistustyö on tärkeä aloittaa jo ennen myyntierien hyväksymistä, jotta emme kuljeta Suomeen kahvia tuhansien kilometrien takaa vain todetaksemme, ettei se täytä laatuvaatimuksiamme. Kahvi on sydämen asia meille meiralaisille ja kaikille suomalaisille kahvin ystäville. Toivommekin, että kuljettuaan pitkän ja huikeaa ammattitaitoa monessa eri vaiheessa vaativan matkan pelloilta suomalaisiin koteihin mahdollisimman iso osa kahvista päätyisi ihmisten nautittavaksi, eikä lavuaarista alas, Bask sanoo.

Hävikkiviikkoa vietetään 13.–19.9.2021.

Lähde: Miltton