OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Myönteiset odotukset lapsesta raskauden aikana vahvistavat äidin kiintymystä vauvaan – stressi ja masennus lisäävät ongelmien riskiä

Suomalaistutkimuksessa viisi prosenttia äideistä kuvasi ongelmia kiintymyssuhteessaan vauvaan. Tutkimustulokset korostavat äidin psyykkisen hyvinvoinnin ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä jo ennen vauvan syntymää.

Äidin kiintymys (bonding) tulevaan lapseen alkaa kehittyä jo raskauden aikana. Tuore tutkimus on selvittänyt, miten äidin ihmissuhteet, raskauden ajan odotukset syntymättömästä vauvasta sekä vauva-ajan psykososiaaliset tekijät vaikuttavat äiti–vauva-suhteeseen ja mitkä asiat vaikuttavat äidin kiintymyksen muodostumiseen.

Tutkimus perustuu usean eri kotimaisen yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteistyössä keräämään Lapsen uni ja terveys -syntymäkohorttiin. Sen aineisto käsittää 1 673 äitiä, joista 1 398 osallistui tutkimukseen. Äidit vastasivat kyselyyn raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ja vauvojen syntymän jälkeen. Tutkimuksessa äideiltä kysyttiin muun muassa stressistä, masennusoireista, ahdistuneisuudesta, perheilmapiiristä ja aikuissuhteista. Ennen vauvan syntymää äideiltä kysyttiin, millaisia mielikuvia heillä on tulevasta vauvasta. Kun vauva oli kolme kuukautta, äidit vastasivat kysymyksiin, jotka koskivat äidin kiintymystä vauvaan.

Myönteisten odotusten puute nosti kiintymysvaikeuksien riskin kahdeksankertaiseksi

Tutkimuksen tulosten mukaan äideillä on yleensä positiivisia odotuksia suhteestaan syntymättömään vauvaan. Tutkimuksessa tämä näkyi esimerkiksi siten, että äidit kuvasivat kyselyssä odottavansa vauvan tuovan suurta iloa. Ongelmia kiintymyksessä vauvaan kuvasi 5,1 prosenttia äideistä.

– Äitien kiintymykseen liittyvien ongelmien riskiä lisäsivät äidin kokema stressi ja masennus. Stressi lisäsi riskiä lähes viisinkertaisesti, masennus noin 3,5-kertaisesti. Jos äiti ei kuvannut ollenkaan tai hän kuvasi vain niukasti myönteisiä odotuksia syntymättömästä lapsesta, bonding-ongelmien riski kasvoi lähes kahdeksankertaiseksi, kertoo tutkimuksen vastuututkija, KT Erja Rusanen Helsingin yliopistosta.

Rusanen kertoo, että äiti–vauva-kiintymyssuhteen ongelmien määrä on Suomessa matala, kun vertaa kansainvälisistä tutkimuksista saatuihin lukuihin. Tutkijoiden mukaan tulokset kuitenkin korostavat sekä äidin psyykkisen hyvinvoinnin että äidin myönteisten vuorovaikutuskokemusten merkitystä, jotta äiti–vauva-suhde alkaa kehittyä suotuisasti.

Läheiset ja luottamukselliset suhteet puolisoon ja muihin aikuisiin tukevat äidin suhdetta lapseen. Sen sijaan toimivien aikuissuhteiden puute heikentää äiti–vauva-suhdetta.

– Äideille on tärkeää tarjota monenlaista tukea jo ennen vauvan syntymää. Äiti ei saisi jäädä yksin, minkä vuoksi riittävällä sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys. Jos äidillä on mielenterveyden häiriöitä, niiden hyvä hoito on tärkeää ja äidille tulisi tarjota vertaistuen ja mahdollisten psykoterapeuttisten interventioiden järjestämistä. Vauvaperheen ja työn yhteensovittamisessa on myös omat haasteensa, joissa perhettä voidaan tukea monin tavoin, Rusanen sanoo.

Lähde: Helsingin yliopisto