Masennuksella on monet kasvot – voit sairastaa masennusta tietämättäsi

Kun elämässä saa paljon aikaan, mutta ei silti tunnu hyvältä – mikä oikein on vialla? Kyse voi olla niin kutsutusta korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta, josta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat.

Mielikuva lamaantuneesta, sängyn pohjalla makaavasta masentuneesta on vahva. Ihminen voi olla kuitenkin hyvin toimintakykyinen, vaikka taustalla on pitkäaikaista, lievää masentuneisuutta.

– Korkean toimintakyvyn masentuneisuus tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista, kuten väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Tämä niin kutsuttu ”high functioning” -masentuneisuus ei ole itsessään diagnoosi, mutta yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon tiedotteessa.

Korkean toimintakyvyn masentuneisuuteen liittyy usein se, että asiat ovat näennäisesti hyvin: on perhettä, harrastuksia ja runsaastikin töitä.

– Elämästä suoriudutaan, koska ”niin kuuluu tehdä”, mutta asiat eivät tuokaan enää iloa. Mikään ei oikein tunnu miltään, mieli on synkkä ja olo uupunut. Oireet ovat usein lieviä ja vointi voi ajoittain olla hyvin tavallinen, kunnes masentuneisuus palaa. Oireilun pitkäkestoisuus voi lopulta alkaa vaikuttaa arjen toimintakykyyn.

Korkean toimintakyvyn masentuneisuus on erityisesti tunnollisten suorittajien tauti

Masennus itsessään on hyvin yleistä: noin 10-15 % ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen ja noin 5 % sairastaa vuosittain masennusta. Pitkään jatkuneen masentuneen olotilan huomaaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun henkilö on tunnollinen, itseään kohtaan vaativa ja tekevä.

– Yhteiskunnassamme on riskitekijöitä paljon: elämme tekemisen ja suoriutumisen kulttuurissa, jossa niin työelämä, vapaa-aika kuin perhe-elämäkin vaativat meiltä paljon. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja jäämme herkästi yksin kokemustemme kanssa, Kohtala kuvailee.

Korkean toimintakyvyn masentuneisuus vai uupumusta?

Masentunut olo on ymmärrettävä reaktio erilaisiin elämän kuormittaviin tilanteisiin kuten menetyksiin. Jos olo on kuitenkin jatkuvasti synkkä ja uupunut, voi kyseessä olla diagnosoitava masennus. Myös silloin, kun arjessa jaksaa edelleen hoitaa velvollisuuksia tai harrastaa.

– Uupumus voi sen sijaan esimerkiksi edeltää masennusta, mutta eroaa siinä, että uupumus voi hellittää levolla. Masennuksessa mukana on myös lisäoireita, kuten toivottomuutta sekä syyllistäviä ajatuksia. Voi ajatella niin, että jos elämässä tapahtuu paljon, se voi väsyttää tai uuvuttaa, mutta ei välttämättä vielä johda masennukseen. Pitkittyessään monenlainen kuormittuneisuus on masennuksen riskitekijä.

Masentunut ihminen ei välttämättä tunnista masennusta itse. Pitkittyvään masentuneeseen olotilaan sopeudutaan hiljalleen, eikä se vaikuta aluksi toimintakykyyn yhtä ratkaisevasti kuin vakava-asteinen masennus. Läheinen ihminen voi tunnistaa mielialan mataluuden silloin, kun korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta kärsivä ihminen ei itse sitä huomaa. Läheiselle välittyvä kokemusmaailma voi olla alakuloinen, synkkä tai tyhjä, vaikka henkilö voi seurassa vaikuttaa iloiselta, käydä harrastuksissa tai hoitaa työvelvoitteet niissä pärjäten.

– Elämässä saa olla synkkiä sävyjä ja niistä kannattaa sekä saa puhua läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Omaa arkea on hyvä tutkia: mikä kuormittaa eniten, mikä omassa arjessa saattaisi olla sellaista, mikä aiheuttaa mielialan laskua tai väsymystä? Tekeekö asioita mielellään vai tuntuuko tekeminen pakotetulta, Kohtala luettelee.

Myös hyvinvoinnin perusasioista kiinni pitäminen, kuten uneen, liikuntaan ja ruokavalioon panostaminen, edesauttaa mielen hyvinvointia.

Koska kannattaa hakea ammattilaisen apua?

Masentuneisuuden kanssa ei pidä jäädä yksin ja ammattilaisen apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Viimeistään kuitenkin silloin, kun tila on kestänyt pitkään eikä tunnu menevän ohi omilla konsteilla.

Tunnista hälytysmerkit – tarkkaile näitä oireita
• Asiat, joista olet ennen saanut iloa ja merkitystä, eivät enää tarjoakaan samoja tunteita.
• Pidemmän aikavälin tunnesklaassasi korostuu alakulo, vaikka välillä tuntisitkin iloa.
• Unessa on tapahtunut muutoksia: nukut huonosti tai todella paljon.
• Ruokahalussasi on tapahtunut muutoksia.
• Kehossasi on epämääräisiä tuntemuksia: esimerkiksi epäspesifin selkäkivun taustalla voi olla masennusta.
• Koet kielteisiä tunteita itsestäsi ja elämästäsi, toivottomuutta tai kroonista tyytymättömyyttä.

Lähde: Terveystalo