Luulitko, että antihistamiini väsyttää? 5 faktaa, joilla päivität tietosi lasten siitepölyallergioista

Lapsen on turha antaa kärsiä allergiaoireista, kun hoitoa on tarjolla. Mutta milloin aloittaa lääkkeet ja väsyttävätkö ne? Allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä lasten siitepölyallergioiden hoidosta on hyvä tietää.

1. Uuden sukupolven allergialääkkeet eivät väsytä.

Moni luulee, että antihistamiini väsyttää. Tämä käsitys elää yllättävän sitkeässä, vaikka nykyään apteekkien hyllyiltä löytyy uusi allergialääkkeiden sukupolvi.

‒ On olemassa erilaisia antihistamiineja. Ensimmäiset markkinoille tulleet lääkkeet olivat väsyttäviä kolmiolääkkeitä, joita ei enää pitäisi antaa kenellekään. Seuraava antihistamiinien sukupolvi väsytti jo huomattavasti vähemmän, Csonka selittää.

Nykyään myynnissä on myös uuden polven antihistamiineja, jotka eivät väsytä lainkaan. Nämä lääkkeet sisältävät esimerkiksi levosetiritsiinia tai desloratadiinia. Csonka huomauttaa, että näitä allergialääkkeitä saava jopa lentäjät käyttää.

Entä jos antihistamiinia syövä lapsi kaikesta huolimatta vaikuttaa väsyneeltä?

‒ Se ei ole mikään ihme. Siitepölyallergia aiheuttaa elimistöön tulehdustilan, joka väsyttää, Csonka toteaa.

2. Lääkkeet voi aloittaa vasta, kun lapsi saa oireita.

Usein kuulee ohjeen, että allergialääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

‒ Se on turhan epämääräinen ohje. Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä, Csonka sanoo.

Lääkkeet kannattaa siis aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa ja lapsi saa oireita.

‒ Lapsen ikään, oireisiin ja painoon mitoitettu lääkitys on hyvä olla valmiina, kun siitepölykausi on alkamassa.

3. Seuraamalla siitepölytiedotusta voi ennakoida, milloin lääkitys on hyvä aloittaa.

Kevään koittaessa kannattaa seurata aktiivisesti siitepölytiedotusta. Esimerkiksi Turun yliopisto ylläpitää ennusteita ja siitepölytilannetta www.norkko.fi-sivustollaan.

‒ Jos omalla asuinseudulla alkaa leppä kukkia ja lapsi aivastella, aloita lääkitys. Jos taas siitepölyä ei vielä näy kartalla, eikä oireita ole, lääkitystä ei tarvitse aloittaa, Csonka neuvoo.

Siitepölykauden seurantaa helpottaa, jos jo tietää, mille siitepölylle lapsi on herkistynyt. Tämän voi käydä selvittämässä laboratoriokokeissa.

‒ Jos lapsi on allerginen lehtipuille, allergialääkkeille on tyypillisesti tarve vain leppä- ja koivuallergiakauden ajan eli juhannuksen paikkeille saakka, Csonka sanoo.

4. Jos lapsella on yskää tai hengenahdistusta, varaa aika lääkärille.

Entä milloin on hyvä käydä allergialääkärillä?

‒ Mikäli lapsella on yskää tai hengenahdistusta, on syytä mennä lääkärille. Silloin selvitetään, onko kyseessä astmatyyppinen oireilu, Csonka ohjeistaa.

‒ Suosittelisin käymään allergialääkärillä myös, jos lapsi käytti edellisellä allergiakaudella käsikauppalääkkeitä mutta sai niistä huolimatta hankalia oireita. Tai jos lapsen silmät punoittavat antihistamiineista ja silmätipoista huolimatta. Näissä tilanteissa kannattaa käydä hakemassa täsmällistä ohjausta ja lapselle sopivat tehokkaat lääkkeet.

5. Jos lapsella on ollut useana keväänä arkea häiritsevät allergiaoireet, kannattaa miettiä siedätyshoitoa.

Csonkan mukaan liian moni kärsii astmatyyppisistä oireista, eikä kuitenkaan hakeudu jatkotutkimuksiin. Myös siedätyshoitoa hyödynnetään Csonkan mielestä turhan vähän siihen nähden, miten tehokas hoitotapa se on.

Voiko hoitamaton allergia kehittyä vuosien aikana astmaksi?

‒ Siitä on jonkin verran tutkimusnäyttöä. Tutkimukset osoittavat, että varhain aloitettu siedätyshoito saattaa vähentää astman puhkeamisen riskiä. Toisaalta tiedetään myös, että siedätyshoito lievittää astmaoireita.

Tutkimuksista tiedetään, että siitepölyallergia on yhteydessä masennukseen.

‒ Vaikka siitepölyallergia ei ole mikään hengenvaarallinen juttu, se kuormittaa merkittävästi elimistöä.

Lähde: Terveystalo