OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Lähde: pexels.com

Suusta huolehtiminen on kuusikymppisen tärkein terveysteko

Suun terveydellä on yhteyksiä moniin pitkäaikaissairauksiin ja ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Terveystalon ylilääkärin Tanja Ketola-Kinnulan mielestä suun terveyden vaikutuksista yleisterveyteen pitäisi puhua nykyistä enemmän, sillä iän myötä riskit erilaisiin tulehduksiin kasvavat.

Suun tulehdukset ovat usein oireettomia, mutta niistä voi aiheutua monenlaista harmia.

‒ Tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja. Hampaat ovat kiinnityskudoksineen yhteydessä verenkiertoon, joten bakteerit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen yleistulehduksen. Suun tulehdukset on yhdistetty myös reumaan ja neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimeriin, Parkinsoniin ja MS-tautiin. Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus paradontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä, Ketola-Kinnula luettelee.

Suun alueen tulehdukset aiheuttavat myös matala-asteista tulehdusta, joka kuormittaa elimistöä ja voi vaikuttaa monien pitkäaikaissairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen, valtimokovettumataudin ja metabolisen oireyhtymän sairastumisriskiin ja hoidettavuuteen. Hyvä uutinen on, että tulehdukset hoitamalla myös muu terveys usein kohenee.

‒ Esimerkiksi diabeteksessa sokeritasapaino paranee ja valtimoiden seinämien toiminta elpyy, kun suun tulehdukset on hoidettu.

“Jokaisella on suussaan tulehdus, kunnes toisin todistetaan”

Suun tulehdukset eivät ole lainkaan harvinaisia. Päinvastoin, Ketola-Kinnula sanoo.

‒ Hammaslääkärit tietävät, että lähtökohtaisesti jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan. Niitä ei voi itse todeta, ja siksi säännöllinen hammastarkastuksissa käyminen on niin tärkeää.

Paras tapa ehkäistä riskejä on käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen sekä se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa hoitaa itse.

‒ Ei pidä ihmetellä, jos hammaslääkäri tarjoaa aiempaa tiheämpää tarkastusväliä. Se on reaktio siihen, mitä suussa iän myötä tapahtuu, Ketola-Kinnunen sanoo.

Koska kuusikymppisen suuhun on todennäköisesti tehty kruunuja, paikkoja, siltoja ja ehkä implanttejakin, suun puhdistus on aiempaa vaikeampaa ja vaatii pidemmän ajan. Ketola-Kinnulan mukaan suuhygienistikäynnille kannattaa ottaa mukaan oma sähköhammasharja.

‒ Suun puhdistaminen vaatii paljon sorminäppäryyttä ja kolmiulotteista ymmärrystä. Suuhygienisti voi kameran ja näytön avulla näyttää ja opastaa, miten mitkäkin kohdat kannattaa putsata.

Mitä sitten voi vielä tehdä, jos hampaat ovat vanhemmiten päässeet huonoon kuntoon? Paljon, sanoo Ketola-Kinnula.

‒ Koskaan ei ole myöhäistä hoitaa suuta kuntoon. Infektiot voidaan hoitaa ja suuhun tehdä laminaatteja, kruunuja, siltoja ja irtoproteeseja. Hyvällä omahoidolla niistä saa pitkäikäisiä.

Hampaiden hoito on ylipäätään muuttunut paljon niistä ajoista, kun nykyisten kuusikymppisten vanhemmat aikanaan saivat rippilahjaksi tekohampaat. Hampaita voi hoitaa laserilla, koneellinen juurihoito on aiempaa nopeammin ohi jo 1‒2 hoitokerralla ja pelkopotilaita voidaan hoitaa nukutettuina.

Reikiintyminen voi alkaa kuusikymppisenä uudelleen

‒ Reikiintyminen liittyy tyypillisesti lapsuuteen ja nuoruuteen ja rauhoittuu yleensä työikäisillä aikuisilla. Noin kuusikymppisenä reikiä alkaa tulla uudelleen, ja tämä on monille yllätys, Ketola-Kinnula kertoo.

Keskeinen syy kuusikymppisen suun terveyden heikkenemiseen on se, että suuta suojaavan syljen eritys vähenee. Tätä tapahtuu luonnostaan ikään liittyen, mutta myös monet lääkkeet kuivattavat suuta.

‒ Happohyökkäys aiheutuu joka kerta, kun pistät suuhusi jotain muuta kuin vettä. Hampaat ja suu kestävät 4‒6 happohyökkäystä päivässä, jos syljeneritys on kunnossa. Vähemmän, jos syljeneritys on vähäisempää, Ketola-Kinnula jatkaa.

Lähde: Terveystalo